Nousu tukea vasten

Lapsi lähtee liikkeelle yleensä ryömimällä. Pian jo kontataan. Ensiaskeleet otetaan tukevasti kirjahyllyä vasten. Kestää aikansa ennen kuin askel on varma. Ennen juoksuun lähtöä on syytä kuluttaa muutama parillinen jarrusukkia. Pian onkin mukavaa ottaa juoksukisa muiden kanssa. Eräänä päivänä isovelikään ei enää pärjää hipassa. 

Oulun Luistinseuran kulku salibandyliigassa on vaihtunut ryöminnästä konttaukseen. Välillä näkyy jo kirkkaita merkkejä selvästä halusta nousta tukea vasten. Kotipeliviikonlopun saldo Espoon Oilersia ja Seinäjoen peliveljiä vastaan osoittaa pyöreää nollaa, mutta isossa kuvassa on nähtävissä useita lukuisia signaaleja siitä, että keltainen lauma on valmis taistelemaan tosissaan sarjapisteistä.

Antero Kantin nopea analyysi viikonlopun annista on positiivissävytteinen. Valmentaja Härmä oli selvästi naksauttanut avauspelaamista hieman nopeammaksi, ja joukkue valitsi toistuvasti keskiväylään tunkemisen tai vasempaan siipeen pelaamisen sijaan oikeaan hyökkäyskulmaan avaamisen. Se tuntui aktivoivan hyökkäyspeliä pirteämmäksi, ja joukkue pääsi kohtuullisen vaivatta hyökkäysalueelle. Jatkopelaaminen tosin ontui aika ajoin, koska kulmasta hakeva pelaaja oli usein paineistettuna selkä kohti kenttää. Muutamat pitkät avaukset alkoivat myös jäädä vastustajan pakkien katkaisemiksi. Nyt nähdyn pelitavan päälle voi kuitenkin rakentaa jo pesukoneen moottoria, kun tulevat vastustajat ovat arempia paineistamaan kulmiin eikä Olssin tarvitse pelätä murhaavaa pelinkääntöpeliä. Tuollon nähtäneen myös muita joukkueelle tuntumpia avauksia.

Kunniamaininnan on ansainnut viimeinkin nähty "ylikorostunut" pallokontrolli vastustajan ykköskenttää vastaan, mikä johti heidän juoksuttamiseen pallon perässä! Oli hienoa nähdä kuinka maajoukkuemiehet eivät päässeet käsiksi palloon vaan joutuivat puolustustöihin. Tätä mallia on pelattava jatkossa raa'asti enemmän!

Kotijoukkueen pelinkääntö näytti onnistuvan miehekkäämmin. Puolustajat uskalsivat haastaa karvaajaa ja heittää napakat avaussyötöt hakevan pelaajan lapaan. Keskialueen ylityksen jälkeen hyökkääjien kikkapankki näytti kuitenkin olevan tyhjä, ja vastustajien pakit katkoivat rynnistykset joko irtopalloiksi tai paikoin vastahyökkäyksiksi. Röyhkeyttä ja uskaliaisuutta tulee edelleen korostaa, sillä selän kääntämisellä pallo löytyy taatusti omasta nuotasta.

Suurimpana huolenaiheena ollut maalivahtipeli ratkesi kertarytinällä, kun kenties viimeisen oljenkortensa käyttänyt Niko Pirkola näytti epäilijöilleen hauista ja pelasi etenkin seinäjokisia vastaan huikean pelin, nollaten muun muassa Mikko Kohosen läpiajot näyttävästi. Muutama veto olisi toki ollut otettavissa, mutta siihen ei peli kuitenkaan nyt ratkennut. Pirkolalle tulee nyt antaa täysi luotto ja työrauha selkeänä ykkösenä. Asetelmaan liittyy omat haasteensa, mutta uskoakseni sekä Pirkola itse että valmennusjohto osaavat nyt käsitellä asiat niiden vaatimalla pieteetillä.

Selvästi eniten kehitettävää on luonnollisesti viimeistelyssä. Pelaajien on löydettävä rentous tekemiseen ja päästävä nyt lähes koko joukkuetta vaivaavasta pallon pomputtelusta. Seinäjokea vastaan katsomoon näytti siltä, että etenkin alussa osa pelaajista jopa pelkäsi kontakteja. Lisäksi muutamat kokeneetkin ratkaisijat valitsivat hätäisen ratkaisun vedon suhteen, vaikka vastustaja oli jo polvillaan peittoasennossa. Divarissa nähty juonikkuus tuo kyllä menestystä myös liigassa. Taitoa on rutkasti. Sen esille tuominen vaatii rentoutta. Viikonloppuna pelirohkeutta löytyi parhaiten puolustuspään Jani Raitaselta ja Ville Oksalta.

Yhtenä kuriositeettina Kantti räksyttää kuuluville selvän puutteen ärsyttävyyden suhteen. Tällä hetkellä OLS ei ole ärsyttävä joukkue. Se ei haasta vastustajaa mentaalisesti. Idiootiksi ei tietysti kannata heittäytyä, mutta pientä rähinää ja vastustajan iholle menemistä olisi hienoa nähdä. On selvää, että joukkue on tässä suhteessa valmentajansa näköinen, fiksu ja filmaattinen, mutta kiltteydestä jaettavat tyylipisteet eivät näy sarjataulukossa. Nuoren joukkueen kohdalla skootteri voi tietysti karata helposti käsistä, mutta muutamat kokeneemmat konnat voisivat ottaa roolia sopivissa paikoissa. Se voisi hyvinkin olla jälleen yksi kuuluisa pieni marginaali pinnoja jahdattaessa.

Kantti on luottavainen ja harkitsee nyt jo kausikortin ostoa. OLS on siis oikella suunnalla. Hyvä niin, sillä kauden tärkeimmät pelit ovat edessä. Joukkue nimittäin seuraavaksi kohtaa KooVeen, Ilveksen ja Josban. Niistä on tultava useampi piste. Muussa tapauksessa vuori alkaa käydä liian jyrkäksi juosta ja alkaa taas ryömiminen.