Välitilinpäätös kaudesta

KeLyn edustusjoukkueen syyskausi on nyt pelattu päätökseensä, kun OYUS kaatui maali-iloittelussa lukemin 21-12. Joukkueemme jatkaa sarjassa voittamattomana. Se on kova suoritus. Olkoonkin, että sarja on viime kauden kaikkien aikojen kovatasoisimpaan kakkosen pohjoisen lohkoon verrattuna vain häivähdys siitä, mitä kakkosen pelit parhaimmillaan voivat olla. Allekirjoittanut sai itse kokea edellisellä kaudella penkin takana sen, kuinka iso takamatka junioripeleistä on siirtyä aikamiesten ympyröihin. Kohtalo oli kova, mutta onneksi kasvu saa hienoa jatkoa ja ensi kaudella Merikoski nähdään jälleen kakkosessa. Kenties tulevaisuudessa jopa korkeammalla.

Sarjan tason ollessa sitä hieman löysempi, emme ole KeLyn kanssa oikeastaan pelanneet hirmuisen kovia pelejä vaan suurin vääntö on tapahtunut korvien välissä. Tämän voi todeta ilman leijumista tai muiden vähättelyä. Toivotaan, että vastustajat tämän luettuaan saavat sen perinteisen lisäkipinän meidän kaatamiseen. Suurin syy voittokulkuun on selvä; ykköskenttämme on ollut täysin pitelemätön ja se on kantanut joukkueen hurjaan lentoon. Jopa Classicia vastaan se merkkautti plus-merkkiset tehot. Laajuutta on löytynyt hienosti myös muista kentistä, ja kovia tulevaisuuden seppiä onkin noussut uusiksi tykeiksi niin Lyönnin riveihin kuin ajan kuluessa pomminvarmasti kovempiinkin ympyröihin.

Nuorten pelaajien kehittäminen kovempiin rähinöihin nähdäänkin seuran tärkeimpänä tehtävänä. Samalla monille kokeneille pelaajille halutaan tarjota laadukkaat harjoitusmahdollisuudet. Harjoittelun täytyy olla siksi tavoitteellista ja kehittävää. Joukkeessa on hurjasti talenttia ja sitä on jalostettava paremmaksi, jotta rauta taipuu myös seuraavalla tasolla. 

Divarista ei kuitenkaan meidän kohdalla kannata puhua. Tähän on ainakin kaksi selvää syytä. Karsinnat ovat eri pelejä, joissa marginaalit ovat erittäin pienet. Kenenkään ei ole syytä pitää jatkopaikkaa varmana yhdessäkään karsintavaiheessa. Toisekseen, seuran taustoilla ei ole tällä hetkellä riittävästi ihmisiä keräämässä rahaa ja järjestelmässä tapahtumia sillä laajuudella, jolla divarissa pelaaminen sitä seuralta vaatisi. Yhden miehen tai pienen ylitehoilla yskivän taustapumpun tehot loppuvat hyvin nopeasti divarimyllyssä, mistä seurauksena saattaa pahimmillaan olla koko toiminnan halvaantuminen. Lisäksi nykyisen pelaajiston motivaatio divarin pelaamiseen ja harjoitteluun on iso kysymysmerkki. Jos ihmeitä ei tapahdu, pelaa KeLy myös ensi kaudella kakkosta.

Kovin ihmeellisiä kysymyksiä ei kuitenkaan onneksi tarvitse asettaa vuoden vaihteen tuolle puolelle. Kevätkaudelta on lupa odottaa mukavia hetkiä salibandyn parissa. Sarjapelit saadaan pimeyden vielä vallitessa pelata lähialueella, ja kevättalven saapuessa, on luvassa vielä hienot reissut Kemiin ja Rovaniemelle kahteen otteeseen. Panoksia peleissä varmasti riittää molemmin puolin, joten kairaaminen ei pääty missään kohtaa runkosarjaa, vaan pelin pitää kehittyä laaja-alaisesti mikäli karsinnoissa halutaan pärjätä. On selvää, että omissa ei saa kolista tällä tahdilla. Puolustuspeli nousseekin takuulla uudeksi teemaksi talven edetessä kohti loppuaan. 

Välihuipentumana tulee tietysti Suomen cupin pikkufinaalista, jossa vastaan asettunee FBC Turku, mikäli eivät jatka hurjaa cup-jytkyilyään pudottamalla Classicin. Turun asettuessa meitä vastaan, näemme hyvin oman tasomme kakkosen kärkiporukkaa vastaan. 

Kovat pelit, kuten cup-ottelut ja karsintapelit valmistavat vielä kovempiin peleihin. Voittaminen kasvattaa voittamaan. Nuorten pelaajien esiinmarssin pitää tapahtua keväällä vielä suuremmmalla ryminällä. Vastuuta tullaan antamaan, kun sitä on kerrankin tarjota. KeLy tulee olemaan kova myös keväällä. Sitä ennen on syytä ladata akkuja levon kautta. 

Antsa toivottaa lukijoilleen oikein rauhallista ja voimauttavaa joulunaikaa ja hienoa salibandyvuotta 2015!

Antsan joulutähdet:

*** Cup-taival - Arpaonni ei ollut parasta laatua. Teimme matkasta yhdessä parhaan mahdollisen.
** Sitoutuminen - Jengi on käynyt harjoituksissa asenteella. Se näkyy tuloksessa.
* Coach Kinnunen - Jukka puhalsi uusia tuulia toimintaan ja itsensä liigapeleihin.

Kellon Lyönti jatkaa voittoputkessa

Kellon Lyönnin miesten edustusjoukkue kohtasi Jatulin parketilla 30.11. sarjan kärkikamppailussa vieraaksi matkanneen Rovaniemen Salibandyn. Pelistä odotettiin ennakkoon tasaista, mutta kuljettaja ottelussa vaihtui pariinkin otteeseen. Ottelun alku oli kotijoukkueelta karmaiseva. Reilun kahdeksan minuutin pelin jälkeen RSB johti jo lukemin 5-1. Erän loppua kohti KeLy ilmoittautui mukaan voittokamppailuun kaventamalla taukolukemiksi 4-5.

Toisessa erässä KeLy näytti pelaamisen mallia. Joukkue latoi kuusi maalia vieraiden yhtä vastaan. Erityisesti isäntien hurjassa vireessä takova ykköskenttä Juuso Pohjonen (3+2), Harri Keskisipilä (5+3), Juho Krankka (2+2) kuritti vieraitaan. Päätöserässä vieraat eivät saaneet viriteltyä kiriään, ja kolmas erä KeLylle 3-1. Näin kotijoukkueen voittolukemiksi raapustettiin 13-7.

Tuplaviikonlopusta täyspotti

Lyönnin pelit jatkuivat lauantaina 13.12. Kemissä, jossa sarjan voittokamppailuun hamuava kotijoukkue Sastamolo Kings oli varautunut niistämään voiton vieraistaan. Kovalla latauksella peliin lähteneet isännät jäivät kuitenkin täysin kahden kentän voimin pelanneiden vieraidensa jalkoihin.

Erän kuluessa kotijoukkue joutui turvautumaan sekä aikalisään että maalivahvin vaihtoon. Mikään ei kuitenkaan enää voinut kääntää ottelun kurssia. Avauserä merkittiin Lyönnille 6-2. Toinen erä jatkui samoilla askelmerkeillä, ja kahden pelatun erän jälkeen KeLy johti jo 11-3. Sastamolon suurimpana kiusana hääri Konsta Kivioja hurjilla tehoillaan (5+0). Myös Harri Keskisipilä oli totutun vahva (3+2), ja kaamoksesta voimaa pumppaava Sami Mursu otti pakin tontilta Perämeren rantoja haltuun hienoilla teholukemillaan (1+3). Päätöseräkin kirjattiin vieraille, ja koko ottelu KeLyn voitoksi tyrmäävin lukemin, 14-4.

Tuplaviikonloppu jatkui sunnuntaina 14.12. Jatulissa Kainuun salibandyn lippulaivan, Papasin saapuessa KeLyn vieraaksi. Ottelun alku eteni jälleen vieraskomennossa. Papas pelasi oman pelisuunnitelmansa mukaan ja johti ottelua parhaimmillaan 4-2. KeLy sai moottorinsa käyntiin erän edetessä ja siirtyi kuskin paikalle, minkä myötä avauserä päättyi lukemissa 6-4.

Toiseen erään KeLy tuli hyvällä sykkeellä napauttaen kaksi maalia erän alkupuolelle. Papasille tuomitun viiden minuutin rangaistuksen aikana molemmat joukkueet osuivat kertaalleen maalipuiden väliin. Tämän jälkeen KeLy pelasi kurittomasti lahjoittaen vierailleen kolme ylivoimaa, joista viimeisellä nähtiin myös maali. Päätöserään lähdettiin lopulta lukemissa 10-6. Kolmas erä olikin lopulta melkoista päästä päähän pelailua, kun maaleja ladottiin molempiin päätyihin. KeLyn ykköskenttä mätti maaleja koko rahan edestä; Juho Krankka (6+1), Harri Keskisipilä (4+1), Juuso Pohjonen (2+5). Jonne Härkönen (3+0) säesti puolustajan paikaltaan hienosti kärkiketjua yhdessä pakkiparinsa Sami Mursun (1+1) kanssa. Ottelun loppulukemat 17-10 pitivät pöytärkirjan pitäjät kiireisinä koko iltapäivän.

Joukkueen pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen siirtyy loppukaudeksi Oulun Luistinseuran liigariveihin, ja valmennusvastuu siirtyy näin Harri Keskisipilän ja Juho Krankan harteille. Uuden valmennuskaksikon johtaman KeLyn pelit jatkuvat lauantaina 20.12. kello 12.30 kotiottelulla Oulun yliopiston urheiluseuraa vastaan.

Antsan tähdet:
*** Jukka Kinnunen - Kiitokset Hökkelille alkukaudesta ja tsemppiä liigavääntöihin!
** Ykköskenttä - Kantaa joukkuetta ottelusta toiseen. Mikä kemia!
* Kairaus - Joukkueessa on kova sisäinen vaatimustaso; palaute on suoraa, mutta rehellistä.

KeLy venyi huippusuoritukseen Tampereella

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkue matkasi 23.11. Suomen cupin puolivälieräotteluun Tampereelle, jossa vastaan asettui keväällä sm-hopealle yltänyt SC Classic. Lyönti pakotti isännät työntäyteiseen iltapuhteeseen, ja oli lähellä pakottaa ratkaisun jatkoajalle. Cup-yllätys jäi kuitenkin unelmaksi, kun voitto kirjattiin SC Classicille numeroin 7-6 (1-1, 4-4, 2-1).  

Huolellinen valmistautuminen antoi energiaa

KeLyn matka kohti Tampereen kirkkaita valoja alkoi lauantain pimentyvässä iltapäivässä. Matkalla joukkue ammensi tuntumaa liigavauhdista pysähtymällä Jyväskylään seuraamaan Happeen ja SSV:n välistä kamppailua. Tunnelma oli huipussaan täyteen pakatussa pikkubussissa joukkueen siirtyessä Riihivuoren lomaparatiisin majoitukseen. Aamulla pelaajat heräsivät päivään hyvissä ajoin, ja aamuverryttelyn siivittämänä oli hyvä jatkaa matkaa Tampere Areenalle. Usko omaan tekemiseen oli ollut vahva koko valmistautumisjakson ajan, ja pelisuunnitelmaa oli iskostettu jokaisen pelaajan selkäytimeen. 

Ottelu alkoi hienoisella kotijoukkueen hallinnalla, mutta mitään huippupaikkoja kumpikaan joukkue ei saanut luotua avausminuuteilla. KeLy pääsi erän edetessä mukaan pelin virtaukseen ja uskaltautui pelaamaan omilla vahvuuksillaan, joilla tulosta on tullut pitkin syksyä. Joukkue palkittiin kovasta yrityksestä ylivoimapelillä, jonka loppupuolella Juho Krankka (4+0) pamautti pallon varmasti verkon perukoille. Tilannetta edelsi pelaajavalmentaja Jukka Kinnusen (1+2) kaksinkamppailuvoitto keskialueella. Classic terävöitti pian pelaamistaan, ja KeLy oli pakotettu rikkomaan maalinedusruuhkassa jäähyn arvoisesti. Classic hyödynsi oman mahdollisuutensa nopeasti tuoden pelin tasoihin. Erän lopulla ei nähty enää vaarallisia tilanteita, ja niin avauserä päättyi tasalukemissa 1-1.

"Käytimme kaksi viikkoa peliin valmistautumiseen, ja mielestäni sen kautta revimme koneesta tänään kaiken irti. Huolellinen valmistautuminen varmisti osaltaan sen ettei Classic päässyt heti alussa karkuun. Heidän tuska kasvoi selvästi pelin edetessä, kun kairasimme väkisin rinnalle kolmen kentän voimin. Harmittaa kuitenkin, että parin tilanteen huolimaton pelaaminen käänsi pelin sitten vastustajalle. Tässä oli huikea paikka pudottaa kunnon salibandypommi. Pelaajat näkivät nyt kuinka pienillä asioilla pelejä ratkaistaan huipulla. Kunniakas tappio tämä onneksi on, joten uskon, että kokemus lähtee nyt kasvamaan korkoa kevättä ajatellen", niputti tuntemuksensa isot minuutit KeLyn takalinjoilla huhkinut Jukka Kinnunen, jonka mahdollinen siirto Oulun Luistinseuran liigariveihin ratkennee parin viikon sisään.

KeLy pakotti Classicin pelaamaan loppuun saakka

Lyönti jatkoi laadukasta pelaamistaan toisessa erässä, vaikka erän alkupuoliskolla Classic löikin isompaa vaihdetta silmään onnistuen ylivoimapelissä heti erän alussa. Usko ei horjunut missään kohtaan. Niinpä Harri Keskisipilä (1+1) punnersi KeLyn heti tasoisin. Seuraavassa vaihdossa KeLyn pieni nukahtaminen karvauspelissä maksoi maalin. Muutamaa minuuttia myöhemmin Juho Krankka ohjasi heittäytymällä Keskisipilän namupassin maalin takakulmalta verkon perukoille, ja näin Lyönti kipusi jälleen rinnalle. Erän puolivälissä Classic onnistui jälleen löytämään syötön KeLyn viisikon poikki, ja takatolpalle noussut puolustaja pomputti reikäpallon vieraiden maalilla upeasti torjuneen Jesse Kamulan selän taakse. Pari minuuttia tästä, ja kotijoukkueen painostus realisoitui maalin muodossa, kun viisikon läpi ammuttu tarkka veto painui KeLyn maaliin tolpan kautta. Näin Classic oli karannut kahden maalin johtoon.

Vieraat virittelivät kuitenkin erän loppuun kiriään. Ensin Jukka Kinnunen peippaili itsensä tekopaikkaan, josta mies latasi pallon aivan yläriman alle. KeLy sai maalin myötä otetta pelistä. Rohkea pelaaminen johti jälleen ylivoimapeliin, joka nakutti tulosta jälleen saumattomasti. Juho Krankka löysi tilaa maalivahdin kainalon alta, ja veto painui vastustamattomasti Classicin maalin. Erän lopussa Eerik Lukkarilla oli huippupaikka viedä läpiajosta vieraat johtoon, mutta maalivahdin rohkea vastaantulosyöksy pelasti isännät takaiskulta. Summeri päätti toisen erän tasalukemissa 5-5.

"Tänään oli mahtavaa pelata huippuja vastaan. Koin, että maalejani tarvitaan tänään erityisellä tavalla. Saimme kotoa suruviestin lauantai-iltana, ja päätimme Jannen kanssa pelata Papan muistolle. Valmentaja tilasi kolme maalia, mutta onneksi osuin neljästi. Lopputulos harmittaa kuitenkin, koska voitto oli jopa mahdollinen otettavaksi. Se kertoo kyllä meidän hyvyydestä tänään. Onnittelut Classicille voitosta. Keskitymme seuraavaksi sarjan kärkiotteluun," pohti liikunnalliset lahjansa isoisältään perinyt Juho Krankka. 

Kolmannen erän alusta muodostui ottelun ratkaisu. Classic heilutti vieraidensa verkkoa kahdesti erän kolmannella peliminuutilla. Maaleja edelsivät jälleen pienet merkkausvirheet, jotka jättivät juuri tarvittavan tilan maalin tekemiseen. KeLy ei kuitenkaan lannistunut tästä, vaan lujaa taistellen se selvitti kaksi alivoimapeliä ja pääsi muutamaan otteeseen tekopaikoillekin. Lyönti käytti aikalisänsä seitsemän minuuttia ennen loppua hakien tiivistyksen kautta uutta voimaa peliin. 

Reilu kolme minuuttia ennen loppua Classic sai jäähyn. Vieraat kiittivät mahdollisuudesta, ja täydellä teholla toiminut ylivoimapeli onnistui jälleen, kun Juho Krankka siirsi Juuso Pohjosen (0+1) syötöstä pallon maaliin. Classic pelasi tämän jälkeen taitavasti sekunteja pois pelikellosta. KeLy sai mahdollisuutensa, mutta pieni pomputtelu keskialueella kostautui. Isäntien pelaaja pääsi karkumatkalle viemään palloa tyhjiin, mutta Jukka Kinnunen ehti estämään maalinteon. Tilanteesta tuomittiin rangaistuslaukaus, jonka Jessu Kamula selvitti näytöstyyliin. Peliaikaa kellossa oli kuitenkin enää vain sekunti, ja näin KeLyn kunniakas taistelu ei aivan riittänyt viemään peliä jatkoajalle. 

KeLyn pelaajisto antoi kentällä kaikkensa, ja usko omaan tekemiseen nousi ottelun edetessä. Ainutlaatuinen tilaisuus jäi kuitenkin käyttämättä. Matkaa ottelun voittoon oli varmasti paljon, mutta täysin mahdoton tehtävä se ei olisi kuitenkaan ollut. Sen vuoksi myös ottelun voiton menettäminen harmitti pelaajia, vaikka samalla jokainen saattoi tietysti olla ylpeä joukkueen esityksestä huipputason liigajoukkuetta vastaan.

KeLyn pelit jatkuvat tulevana sunnuntaina kotipelillä sarjan kärkikamppailussa Rovaniemen Salibandya vastaan. Panoksena on sarjan kärkisijoja ja karsintapaikkoja ajatellen huipputärkeä kamppailu. Ottelu Jatulissa alkaa kello 14.30

Antsan tähdet:

*** Jesse Kamula - Antoi mahdollisuuden. Jälleen kerran. Palkittiin parhaana.
** Juho Krankka - Neljä kertaa terveiset yläkertaan. Jäätävä työnäyte osaamisesta kovassa paikassa.
* Jukka Kinnunen - Raatoi eläimelliset minuutit, pumppasi voitontahtoa pelaajiin. 

Maalikooste

Ottelupöytäkirja

KeLy repi rutiinivoiton

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkueen voittokulku jatkuu. Sunnuntaina 16.11. mustapaitaiset isännät repivät nihkeässä kotiottelussa voiton, kun oululainen UIFK kaatui Jatulin parketilla lukemin 13-9.

Voitossa pakkopullan makua

UIFK saapui Jatuliin kahden ketjun voimin, joten se pyrki pitämään pelitemmon mahdollisimman alhaisena ja iskemään paikan tullen terävästi vastaan. Kotijoukkue suhtautui otteluun kenraaliharjoituksena ennen tulevan viikonlopun cup-ottelua, jossa se kohtaa Tampereella viime kauden sm-hopeamitalistin, SC Classicin. Liekö cupin peli pyörinyt kotijoukkueen pelaajien mielessä, sillä joukkueen peli oli kauttaaltaan melko kuritonta. Pirteästi pelanneet Niilo Klytseroff (2+1) ja Tuukka Kivioja (1+2) sentään juonivat pallon maaliin ennen ottelun toisen peliminuutin täyttymistä. Tämän jälkeen KeLy haki rytmiä, eikä pelaamisen juonta tuntunut löytyvän.

Avauserän viimeinen viisiminuuttinen alkoi ottelun parhaana palkitun Eerik Lukkarin (4+1) tuulettaessa maaliaan. Vieraat kuittasivat seuraavassa vaihdossa kotijoukkueen karvauksen pettäessä pahemman kerran. Tuukka Kivioja vastasi heti perään omalla osumallaan. Vieraat punnersivat erän loppuun vielä kaksi maalia, voittamalla maalia edeltäneet kaksinkamppailutilanteet. Näin erätauolle poistuttiin tasalukemissa 3-3.

Toinen erä alkoi vieraiden komennossa, kun ex-KeLy Atte Keloneva (2+2) naulasi pallon helposti ylähyllylle parhaalta tekosektorilta. Juho Krankka (2+2) toi KeLyn tasoihin patenttirankkarillaan. Minuuttia myöhemmin Krankka tarjoili tutkaparilleen Juuso Pohjoselle (2+2) paikan, josta mies ei erehtynyt. Erän edetessä UIFK ei onnistunut hyödyntämään ylivoimapeliään. KeLyn erän toinen ylivoimapeli sen sijaan toimi näyttävästi, ja Juho Krankka puttasi pallon maaliin alivoimanelikön keskeltä. Seuraavassa vaihdossa ykköskenttä jatkoi maalitehtailuaan, kun pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen ohjasi pallon komeasti maaliin Juuso Pohjosen hienosta syötöstä.

Pelikurin puute näkyi kuitenkin jälleen erän lopulla, kun KeLy ei malttanut pitää palloa maltilla vaan kuulaa työnnettiin ahtaisiin rakoihin. Vieraat haistoivat paikkansa ja käänsivät keskialueelta pelin nopeasti kohti KeLyn maalia, mistä tuloksena niin sanottu pukukoppimaali erän loppuun. Se takasi jännittävät mahdollisuudet päätöserään tilanteessa 7-5.

"Käytimme treeniviikon Classic-otteluun valmistautumiseen. Ajoimme sisään uusia kuvioita, mutta pelin edetessä oli pakko palata vanhoihin kaavoihin. Pelikurimme oli kyllä tänään todella löysää. Palloa pitäisi pystyä pitämään omilla pitkiäkin hetkiä, ja pyrkiä sitten vaihtamaan. Tässä meidän pitää parantaa. Joukkue sai siitä pelin jälkeen vielä erikoismuistutuksen. Hyvä kuitenkin, että voitimme tämänkin. Tampereella tavoite on sitten pelata uran paras peli ja voittaa Classic", paalutti pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen.

Maalilinko riimitti tehot 4+1

KeLy tuli hyvällä kaasulla päätöserään. Se naulasi nopeasti kolme maalia, ja ottelussa oli jälleen ratkaisun makua. Huolimaton pelaaminen jatkui kuitenkin ja UIFK käytti saamansa paikat tehokkaasti kahden maalin muodossa. Eerik Lukkari täydensi hattutemppunsa ennen erän puoliväliä, mutta UIFK vastasi tähän kahdella helpolla maalilla, kaventaen tilanteeksi 11-9. Vieraat pyrkivät huipentamaan kirinsä viimeisille minuuteille aikalisän turvin. KeLyn kakkoskenttä ratkaisi kuitenkin pelin kahdella salamamaalilla erän kolmanneksi viimeisellä minuutilla. Näin vieraiden kiri tyrehtyi alkuunsa.

"Tänään sain palloa lapaan aiempaa enemmän ja pääsin haastamaan itseni vetopaikoille. Maalinteko on minulle aina yhtä siistiä. Seuraavaksi pääsemme sitten koittamaan, miltä liigan huipputason vauhti tuntuu. Kotipeli olisi ollut hieno tapahtuma, mutta eiköhän tästäkin saada aikaan mukava luokkaretki", tunnelmoi Asemakylän riimittäjänä tunnettu Eerik Lukkari.

Pakkopullalta maistunut peli jätti paljon kysymysmerkkejä, ei vain tulevaan cupin otteluun Tampereen Classicia vastaan vaan myös kakkosen sarjapelejä ajatellen. Joukkue ei voi olla tyytyväinen esitykseensä, sillä yhdeksän päästettyä maalia on liikaa.  Tulevalle viikonlopulle merkitty kotipeli KoskRia vastaan on siirretty cupin pelin vuoksi. Cupin ottelun jälkeen KeLy kohtaa kotonaan 30.11. kärkiottelussa Rovaniemen RSB:n. Tuossa ottelussa panoksena on paalupaikka kevätkierrokselle.

Ottelun pöytäkirja

Antsan tähdet:

*** Eerik Lukkari - Neljästi laukaus jyrähti, kuula nuottaan upposi ja Eki riimit kirjoitti

** Niilo Klytseroff - Säesti Ekiä mukavasti rokkaamalla kaksi maalia

* Tuukka Kivioja - Tasapainoitti peliä sentterinä hienosti ollen koko ajan vaarallinen hyökkäyspäässä

Ajatuksia Suomen cupista ja lajikulttuurista

Suomen cup. Liigajengi vastaan alasarjaporukka. Legendat vastaan omankylän pojat. Suuria pelejä. Muistiinpainuvia tapahtumia. Unohtumattomia hetkiä.

Tai ei sittenkään. Unohdetaan nämä hetket. Arpaonni nimittäin vie meidän hienon KeLyn joukkueen nyt Tampereelle SC Classicin vieraaksi. Odottaako siellä meitä ainutlaatuinen cup-karnevaalitunnelma, jossa Peräkylän Ponnistuksen ahtaaseen jumppasalin katsomoon on pakkautuneena paloturvallisuusmääräyksistä viisveisaava ihmismassa, joka janoaa nähdä vain televisioruudussa ja Youtubessa esiintyviä lajitähtiä. Vastaus on yksiselitteinen; ei cup-karnevaalia, ei hurmosta, ei kiimaa vaan 60 minuuttia pelailua, Classic välieriin ja KeLy odottelemaan VR:n junaa.

Olen hämmästynyt jos Tampere Areenan yleisömääräksi saadaan yli 200 henkeä. Jatulissa vastaavaan tapahtumaan saataisiin helposti täysitupa eli noin 400 henkeä, ja jos mentäisiin uudelle Kastellin Monnarille niin tulisiko häkkiin jopa 800 henkeä. Ei välttämättä, mutta yli 500 kuitenkin. Edelleen voidaan miettiä, mahtaako Classicille tulla tyyriimmäksi kotipelin järjestäminen kuin maakuntamatka Kelloon? Mielenkiintoista on myös miettiä, millä markkinoinnin virtuoosit Passo Peltola ja Family kauppaavat koko Tampereen seisauttavaa tapahtumaa? Maalaisserkkujen visiitti tehdaskaupungin valohin! Tule ja näe Onni Kokon jälkeläisten voimainponnistus Tampere Areenalla! 

Niinpä. Vertaus Onni Kokkoon on tietysti groteski.  Historiansa tuntevien mielestä kenties jopa mauton. Olkoon se kuitenkin nyt blogissa kuvastamassa sen pettymyksen ja tunteenpalon määrää, jota ainakin allekirjoittaneella oli cup-hurmoksessa. Hurmosta riitti siihen hetkeen, jolla Jyrki Paajasen ja Juhani Henrikssonin ansiokkaassa arvontalähetyksessä meidän tiemme osoitettiin Kokon tapaan Tampereelle.  Sillä kellon lyömällä laski oma cup-innostus pakkasen puolelle. Ei Tampereen tai Classicin vuoksi vaan menetetyn kotipelin vuoksi. Luvassa on varmasti minulle ainutlaatuinen hetki olla Classicin pesukoneessa. Saippuat kainaloon ja pyyhe mukaan niin siistinä poikana kotiutuu reissusta. Kotikaukalosta osaisi tietysti paremmin kotiin. Ainakin jos vaimo suostuisi taluttamaan. 

On ymmärrettävää etteivät liigajengit suostu pelamaan automaattisesti alasarjaporukoita vastaan vieraissa. Ainakaan näin pohjoisessa asti. Bussikilometrejä tulee rutosti muutenkin. Takapuoli puutuu, ja miehet kiiltävine toolbageineen tippuvat kartalta. Kuitenkin ilman liigajengejä koko cupin merkitys katoisi kuin minkki yöhön. Liigajengit on siis pidettävä mukana, vaikka se lisäisi liigapelaajien loukkaantumisriskiä, sekoittaisi Salibandyliigan peleihin valmistautumista tai lisäisi matkakuluja. Lajikulttuurin kehittyminen vaatii liigajoukkueiden osallistumista. Ja salibandyn asema lajikartalla vaatii sitä. 

Kaikkien liigajoukkueiden osallistuminen puhaltaisi lajikulttuurin purjeisiin lisätuulta tuutin täydeltä. Täydet urheiluhallit, karnevaalitunnelma, upea peli ja sen myötä huikean positiivinen näkyvyys poikisivat valtavan isoja asioita salibandyn eduksi, lajien välisessä verisessä kisassa harrastajista ja tukirahoista. Ehkä alasarjajoukkueen puuhamiehen seuraavan syksyn sponsorikierros rikin katkuisella teollisuusalueella poikisi seuran kassaan muutaman viisikymppisen hieman aiempaa helpommin. Cup-kotipelitapahtuman läpieläminen antaisi lisävoimaa seuraavien kausien läpivientiin. Ja tuskin liigajoukkue puppeloisi jatkopeliä. Ainakaan kovin usein. Ja jos puppeloisi, niin eikö se lisäisi hieman kadoksissa ollutta cupin magiikkaa ja edelleen näkyvyyttä. Niin taisi jo käydä Turussa.

Voitaisiinko ajatella, että kotijoukkue osallistuisi jollain tapaa liigajoukkueen matkakuluihin tai jos antaisi osan lipputuloista korvaukseksi matkan vaivoista? Voisiko liitto tukea vieraspeliin matkaavia liigajengejä? Pitäisikö cupin palkintorahoja jakaa isommalla kädellä, jotta kaikki liigajoukkueet tulisivat mukaan? Cupissa menestyminen kehittää varmasti myös liigajoukkueita pelaamaan painetilanteissa. Taito, jota tarvitaan, mikäli haluaa joskus nostella mestaruuskannuja. 

Salibandylla on cupissa valtava potentiaali kasvattaa näkyvyyttä urheilukartalla. Mitä paremmin paikalliset pikkuseurat jaksavat pumpata toiminnassa mukana, sitä paremmin menee myös kilpatasolla, ja sen seurauksena kansainvälisesti. Suomen cupin sääntöjen muuttaminen ei yksin käännä seuraavia MM-finaaleja sinivalkoisten eduksi, mutta yhtään kiveä ei kannattaisi jättää kääntämättä tässäkään savotassa, jossa tavoitteena on hienosti imagoaan kohottaneen lajin pumppaaminen entistä salonkikelpoisemmaksi. Tähän tarvitaan koko salibandykentän into ja osaaminen. Sen kasvattamiseen ei tarvita kuin yksi alasarjajoukkueen ja liigajoukkueen kohtaaminen Suomen cupissa. Alasarjajoukkueen täpötäydessä kotihäkissä.

KeLy pelasi itsensä Suomen cupin puolivälieriin

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkueen taival Suomen cupissa jatkuu kahdeksan parhaan joukkoon. Lyönti kaatoi vieraskentällä Jyväskylän O2:n isänpäivänä pelatussa kamppailussa lukemin 8-4.

Isäntien taktikointi osui omaan nilkkaan

Otteluparien arvonnan ratkettua alettiin joukkueiden kesken sopia otteluajankohtaa. KeLylle oli merkitty iltaottelu Rovaniemelle RSB:n kotiluolaan lauantaiksi. Tästä johtuen O2 halusi aloittaa pelin sunnuntaina jo kello 13.00. KeLyn onneksi Rovaniemellä oltiin ajan tasalla, ja tahtotila Rovaniemen ottelun siirtämiseen oli heti vahva. Se onnistui, ja niin Lyönti pääsi aloittamaan matkan Suomen Ateenaan jo lauantai-iltana.

Isäntien kikkailu antoi KeLyn pelaajille lisäenergiaa valmistautumiseen. Joukkue piti kevyet harjoitukset Pyhäjärvellä, josta se matkasi tutuksi tulleisiin Pihtiputaan mökkimaisemiin. Pelipäivän joukkue aloitti aamureippailulla jäähilesateen rummuttaessa tahtia jylhiin kuusen oksiin. Pelaajien korvissa ropina muodostui voitontanssin alkutahdiksi. Vastustaja tuskin oli herännyt niin aikaisin tekemään yhteistä aamujumppaa. Lihakset ja mieli saatiin näin mainiosti heräteltyä, ja joukkue saapui hyvissä ajoin hienolle Jyväskylän Monitoimitalolle.

Vahva alku pohjusti voiton

Kotijoukkue pyrki aloittamaan ottelun isännänotteella. Vierasjoukkueen laadukas valmistautuminen takasi kuitenkin sen, että Lyönti selvisi alkurynnistyksestä puhtain paperein. Myös Jesse Kamulan huipputorjuntoja tarvittiin alussa muutamaan otteeseen. Viiden minuutin pelin jälkeen painopiste alkoi siirtyä kotijoukkueen päätyyn. Kahdeksen minuutin kohdalla huippupelin pelannut pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (3+1) pamautti lyöntilaukauksellaan pallon verkon perukoille hienosta Harri Keskisipilän (1+1) tarjoilusta.

Reilun kolmentoista minuutin pelin jälkeen väkevästi pelannut Antti Eskonpekka (1+1) pääsi kuin varkain livahtamaan laidasta parhaalle vetosektorille, josta napakka rannelaukaus napsahti vastustamattomasti ohi kotijoukkueen maalivahdin. KeLyn hyvä ote poiki pian myös mahdollisuuden ylivoimapeliin. Treeniviikolla hiotut napsahtivat heti kohdalleen, kun Harri Keskisipilä löi pallon maaliin Juho Krankan (1+2) tarjoilusta. Näin erätauolle siirryttiin vieraiden jykevässä komennossa.

Toinen erä tasaisempaa pelaamista

Erätauolla KeLyn keskittyminen pysyi hyvin kasassa, ja joukkue tuli toisen erän alkuun vahvalla otteella. Joukkue myllytti peliä isäntäpäädyssä vaihto toisensa jälkeen. Neljään minuutin kuluttua reikäpalloa oli kaivettu kaksi kertaa O2:n verkosta, kun Kinnunen ja Krankka iskivät lukemat 5-0 KeLyn hyväksi.  Tässä kohtaa isäntien oli pakko vetää happea aikalisällä.

Aikalisä auttoi kotijoukkuetta, ja se sai hieman otetta pelistä. Muutaman minuutin kuluttua kotiyleisö sai juhlia kotijoukkueen avausmaalia, kun pakin paikalta lähteneen vedon eteen ei saatu KeLyn pelaajia. Ottelun puoliväliin tultaessa peli tasoittui, mutta Jukka Kinnusen perässä juosseet puolustajat olivat pakotettuja estämään Putaan pikakiituria, ja näin vieraat pääsivät jälleen ylivoimalle. Kinnunen kiitti mahdollisuudesta itse, ja pamautti pallon tuhannen taalan paikalta verkon perukoille. Erän lopulla nähtiin vielä kotijoukkueen ylivoimamaali, jonka KeLy puolestaan kuittasi Juuso Pohjosen toimesta omalla ylivoimaosumallaan. Näin Lyönti pääsi päätöserään viiden maalin etumatkan turvin.

Etumatka riitti komeaan voittoon

Päätöserässä vieraiden ote pelistä ei ollut enää ottelun alun tasolla. Kotijoukkue löi kaiken voimansa peliin kaventaen ottelun vajaan kahden minuutin kohdalla. Reilun minuutin kuluttua KeLyn kakkosketju onnistui tärkeään paikkaan. Vahvan puolustuspelaamisen jälkeen peli käännettiin isäntäpäätyä kohti, ja kyntöhevosen uutteruudella töitä tahkoava Toni Tuovila (1+0) pamautti pallon maaliin toisen kuusamolaisen, Pasi Mursun (0+1) oivasta tarjoilusta.

Pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen siivitti joukkueensa jatkoon

Pelimiehen kympillä Lyönti pyrki pelaamaan aikaa pois kellosta. Kotijoukkue karvasi aktiivisesti, ja KeLyn pelaajat eivät saaneet palloa liikkeelle riittävän nopeasti. Näin ote liusui isännille, mutta uhrautuvan puolustuspelaamisen, Jesse Kamulan huipputorjuntojen ja onnenkin siivittämänä KeLy onnistui taistelemaan ottelun voiton itselleen. Vain ex-KeLy Niko Kuuselan maalinedusruuhkasta näpäyttämä pallo löysi tiensä Kamulan selän taakse. Viimeiset minuutit kuluivat nopeasti umpeen, ja niin historialliset Suomen cupin voitontanssit saattoivat alkaa Monitoimitalon parketilla.

"Joukkueelle pitää antaa iso sulka hattuun valmistautumisesta. Otimme parin viikon ajan teemaksi pelata kauden paras peli tässä kohtaa. Mielestäni onnistuimme siinä erinomaisesti. Vastustaja jäi telineisiin, eikä saanut meitä enää kiinni. Ykköskenttämme kantoi vastuunsa maalinteossa, ja muut ketjut tukivat joukkuetta omalla tavallaan. Kyllä tämä oli todella koko joukkueen. Tämän pitäisi riittää viemään meidät Suomen cupin finaalitapahtumassa pelattavaan pikkufinaaliin. Se on varmasti monelle pelaajalle ainutlaatuinen kokemus pelaajauralla. Katsotaan kuitenkin sitä ennen seuraava vastustaja, ja ladataan siihen teemaksi pelata uran paras peli", tunnelmoi joukkueen siivilleen ottanut pelaajavalmentaja Kinnunen,

Suomen cupin puolivälierissä on jäljellä kuusi liigajoukkuetta mm. SPV, SSV, Classic ja mestari Happee. Toinen kakkosen joukkue nähdään myös kahdeksan parhaan joukossa, kun kotonaan liigajoukkue Nokian Krp:n pudottanut FBC Turku jatkaa cup-taivaltaan.

Ottelun pöytäkirja

Antsan tähdet:

*** Jukka Kinnunen - "Take us on your mighty wings tonight" Sepät on Seppiä. Say no more!

** Jesse Kamula - Otti tärkeät pelastukset ottelun ratkaisuhetkillä, alussa ja lopussa. Kamula on jum..

* Janne Peltola -Raatoi puolustuksessa kuin nälkäinen raksamies Hermelin grillilautasen ääressä!

Kellon Lyönti jatkaa voittoputkessa

Kellon Lyönnin miesten salibandyjoukkueen voittoputki kasvoi sunnuntaina 2.11. pelatun ottelun jälkeen viiden ottelun mittaiseksi. KeLy nuiji Jatulissa vieraaksi saapuneen sarjanousija SBT Suolan lukemin 17-8.  Lyönti on toistaiseksi ollut voittamaton kaikissa virallisissa peleissä.

Shokkihoito herätti kotijoukkueen

Tuukka Kivioja säkittää maalin Juho Krankan tarjoilusta

Ottelu alkoi isäntien kannalta äärimmäisen löysällä otteella. Joukkueen pelikuri oli kadoksissa. Vieraat kiittivät muutamasta helposta keskialuuen virheestä pamauttaen Jatulin yleisön mykistävät 0-3-johtolukemat. Yleisön onneksi shokkihoito herätti isännät pelaamaan. Joukkueen riveissä tekemiseen haettiin uutta puhtia vaatimalla tason nostoa kaikilta pelaajilta. Juho Krankan (5+2) ja Juuso Pohjosen (1+2) maaleilla KeLy tulikin nopeasti iholle, mutta erän puolivälissä vieraat onnistuivat kertaalleen. Pelin painopiste oli kuitenkin siirtynyt koko ajan Suolan päätyyn, ja niin seuraavien kuuden minuutin aikana isännät takoivat neljä maalia siirtyen kahden maalin karkumatkalla. Molemmat joukkueet onnistuivat kertaalleen erän lopulla ja niin erätauolle mentiin KeLyn komennossa lukemista 7-5.

"Tulimme matsiin erittäin veltolla asenteella. Pelimme on kulkenut viime aikoina tosi hyvin. Siitä johtuen ennakkosuosikin haasteena on kaivaa aina oikea asenne esiin, koska peli alkaa aina nollista. Tämä oli meille hyvä muistutus jatkoa ajatellen. Oli hienoa seurata kolmosketjun kavereiden pyöritystä. Kovia lukuja nuorilta pojilta. Toivotaan jatkossakin onnistumisia koko porukalle", tiivisti pelitapahtumat pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (1+2) ottelun jälkeen.

Toinen erä voiton sinettinä

Erätauolla KeLyn kopissa oli paljon vimmaa sekavan pelaamisen vuoksi. Joukkueen onneksi höyryt purkautuivat ulos oikealla tavalla. Ryhmä noudatti pelisysteemiä huolellisesti, ja paine pysyi vieraspäädyssä. Tuloksena nopeat kolme maalia, minkä seurauksena vastustaja yritti koota rivejään aikalisän turvin. Aikalisän jälkeen Suolan parhaiten onnistunut pelaaja Aleksi Kauhanen (4+1) pyöräytti maalin, johon KeLy vastasi kahdella. Tämän jälkeen Kauhanen osui uudelleen, ja jälleen KeLy iski kaksi maalia. Päätöserään lähdettäessä KeLy johti 14-7.

Päätöserä pelkkää kosmetiikkaa

Konsta Kivioja tehoili 3+2

Päätöserässä KeLy antoi peliaikaa myös vähemmän pelanneille pelaajille. Tahtia se ei juuri hidastanut vaan isännät jatkoivat aktiivista pelaamista luoden solkenaan tekopaikkoja vierasmaalille. Osumatarkkuudessa oli kuitenkin hiomisen varaa ja niin ensimmäiseen kahdeksaan minuuttiin kirjattiinkin "vain" kolme maalia kotijoukkueelle, kun hienon ottelun taituroineet Niilo Klytseroff (3+1) ja kotidebyytin tehnyt Konsta Kivioja (3+2)  täydensivät iltansa hattutemppuihin. Vieraat osuivat kertaalleen erän lopulla. Näin kotijoukkueen voitoksi kirjattiin loppulukemat 17-8.

"Tänään oli helppo pelata tuttujen poikien kanssa. Saimme pallon mukavasti liikkeelle ja ruuti oli kuivaa tekopaikoissa. Meillä on ketjussa hyvin samankaltainen ajatus pelaamisesta. Parkettipelit asettavat nykyään haastetta, koska viime kaudet olen tottunut kaupungissa mattoon. Jatuli on kuitenkin parketeista se parhain. Oli myös hienoa päästä vihdoin pelaamaan kotiyleisön eteen oman kylän joukkueen nutussa", tuumi taiston tautottua Oulun Luistinseuran riveistä  rinnakkaisedustusoikeudella KeLyssä pelaava Konsta Kivioja.

Kellon Lyönnin seuraava ottelu on sunnuntaina Jyväskylässä, jossa se kohtaa Suomen cupin neljännesvälierässä paikallisen O2-JKL:n. Voittaja menee kahdeksan parhaan joukkoon ja saanee sen myötä vastaansa liigajoukkueen. Kotipelit jatkuvat Jatulissa 16.11., jolloin vastassa on UIFK.

Antsan tähdet:
*** Juho Krankka - Viisi maalia siivitti isännät selkeään voittoon
** Konsta Kivioja  - Kopeckyn debyytti oli erittäin vakuuttava
* Niilo Klytseroff - Nippe(li) kikkaili jälleen hatullisen maaleja 

KeLy haki vieraspisteet Kajaanista

Kellon Lyönnin miesten edustusjoukkueen vahvat esitykset salibandyn kakkosessa jatkuivat viikonloppuna Kajaanissa. Joukkue haki arvokkaat vieraspisteet kovana kotijoukkueena tunnetulta Papasilta lukemin 8-3.

Vahva alku ja laadukas maalivahtipeli voiton takana

KeLy on kuluneella kaudella pyrkinyt aloittamaan pelinsä väkevällä otteella. Hyväksi havaittua käsikirjoitusta noudatettiin myös Kajaanissa. Ennen avauskymppiä olivat vieraat tekaisseet selvän hallinnan siivittämänä kaksi maalia Antti Eskonpekan (1+0) ja Juho Krankan (1+1) toimesta. Papas kavensi erän puolivälin jälkeen, mutta Pasi Mursun (1+0) ja Niilo Klytseroffin (1+1) maalit saattelivat vieraat mukavaan kolmen maalin taukojohtoon.

Toisen erän alku oli vieraille tahmea. Jesse Kamulan huipputorjunnat pitivät Lyönnin etumatkan kasassa. Vieraiden onneksi Eerik Lukkari (1+1) naulasi nopeasta pelinkäännöstä vieraat jo neljän maalin karkumatkalle. Papas ei luovuttanut missään kohtaa vaan kokeneen kaartin siivittämänä se rokotti vieraitaan huolimattomasta pelaamisesta kahden maalin muodossa erän puolivälissä. Jukka Kinnusen (1+0) ovela lavan kärjellä tehty vippi selän takaa, upposi kuitenkin maaliin seuraavassa vaihdossa, mikä tiesi astelmien säilymistä ennallaan päätöserään lähdettäessä.

Jesse Kamulan torjunnat pohjustivat voiton

Papas viritteli kiriään kolmannen erän alussa, mutta Kamulan loistopeli tyrehdytti kajaanilaisten pyristelyt. Juuri ennen päätöskymppiä taituroi Jonne Härkönen (1+1) maalin hienosta Juuso Pohjosen (0+3) esityöstä. Nelisen minuuttia myöhemmin sammutti Tuukka Kiviojan (1+0) maali viimeisetkin toivonpilkahdukset kajaanilaisryhmästä. 

"Tänään oli mukava pelata pienen tauon jälkeen. Loppua kohti meidän peli hieman herpaantui, mikä piti minutkin kiireisenä. Onneksi pojat auttoivat peittämällä hyvin vetoja. Myös pallot jäivät paremmin kiinni kuin aiemmassa pelissä", kertasi sarjan paras maalivahti Jesse Kamula pelitapahtumia.

Ykkösketjun keskushyökkääjänä pelannut pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen paketoi iltapuhteen selkeään tyyliin. "Voitto irtosi lopulta kohtuullisen helpolla eikä meidän tarvinnut esittää aivan parasta peliä.   Parannettavaa meillä on vielä pelitilanneratkaisuissa. Aika ajoin kurinalainen pelaaminen unohtuu, ja vastustaja saa omat paikkansa. Myös erikoistilannepelaamisen harjoittelua pitää korostaa tulevalla viikolla. Kolme tuhlattua ylivoimaa päätöserässä ei kestä kriittistä tarkastelua. Jälleen kuitenkin hienoa oli se, että onnistuimme laajalla rintamalla tasakentällisin. Se on aina loistojuttu."

KeLy on voittanut kaikki neljä otteluaan ja jatkaa sarjaykkösenä. Pelit jatkuvat viikon kuluttua 2.11. kello 14.30 Jatulissa, kun vastaan asettuu vahvaa alkukautta pelannut nousijajoukkue SBT Suola Oulunsalosta. 

Antsan tähdet:

*** Jesse Kamula - Pelaasi jälleen eleettömän ottelun ja pohjusti voiton 

** Eerik Lukkari - Maalitehtailu jatkuu lisäntyneen puolustusvimman ohella

* Juuso Pohjonen - Kolme syöttöä kaikessa hiljaisuudessa

KeLy jatkaa voittojen tiellä

Kellon Lyönnin miesten edustusjoukkueen syysloman aloitusviikonloppuun oli ladattu tupla-annos matseja. Lauantaina joukkue punnersi pakkovoiton, 11-6, Oulun Yliopiston Urheiluseurasta. Sunnuntaina Lyönti tutustui Päijät-Hämeen maastoihin Sysmässä, jossa paikallinen Bandy Boys -88 isännöi Suomen cupin neljännen kierroksen ottelua, josta vieraat naulasivat jatkoaikavoiton lukemin 7-6.

Lauantain peli asennemittarina

Suomen cupin jatkopeli Sysmässä pyöri KeLyn pelaajien mielessä pitkin harjoitusviikkoa. Lauantain sarjapeli ennakkoon sarjan heikoimpiin joukkueisiin veikattua Oulun Yliopiston Urheiluseuraa vastaan toimi hyvänä asennemittarina. Keskittymisen oli pysyttävä käsillä olevassa hetkessä. Lyönti tuli peliin vahvasti sisään, ja otti heti komennon. Ensimmäinen erä kirjattiin vieraille 5-1.

Harri Keskisipilä urakoi mahtitehot

Toisessa erässä peliote lipsahti erän alussa hetkeksi isännille, jotka virittelivät kiriä parin maalin muodossa. Vieraiden kolmen kentän peluutus asetti matalatempoisessa pelissä oman haasteensa pelituntuman pitämiseksi. Lyönti löysi kuitenkin erän edetessä jälleen oman pelinsä ja nakutti erän loppupuolella neljä maalia. 

Kolmannesta erästä muodostui pitkälti muodollisuus. KeLy johti jo 10-3, mutta isännät pelasivat yritteliäästi loppuun saakka, ja heille kirjattu päätöserän voitto jätti vieraspelaajille sopivasti hampaankoloon seuraavaan kohtaamiseen. Loppulukemat 11-6 olivat lopulta kohtuullisen oikeutetut suhteessa kenttätapahtumiin.

Suomen cupissa hurmosta ilmassa

KeLy matkasi Sysmää kohti jo lauantai-iltana, ja yö vietettiin Pihtiputaan mökkimaisemissa. Näin joukkue oli sopivalla iskuetäisyydellä, ja otteluun valmistautumisessa oli tehty kaikki voitava. Sysmässä Lyönti vastaan asettui erikoisella tyylillä pelaava BB-88, joka sai vankkumatonta tukea äänekkäältä kotiyleisöltä. 

Anssi Karjalainen pelasi vahvat pelit

Ottelun alku oli tarkkavaista peliä. Kotijoukkue aloitti maalinteon neljän minuutin pelin jälkeen. Vieraat pääsivät koko ajan paremmin peliin mukaan ja viikonlopun suurin sankari Harri Keskisipilä (2+2) niittasi kaksi maalia erän puoliväliin tultaessa. Vieraiden pelihuumori oli koetuksella, kun heille tuomittiin viiden minuutin jäähy huitomisesta. KeLy värkkäsi nopeasti Juho Krankan (3+0) toimesta kolmannen maalin, mutta saman ylivoimakoostumuksen otteen herpaantuessa, pääsivät isännät peliin mukaan iskemällä alivoimamaalin. Näin erätauolle poistuttiin kihelmöivässä maalin vierasjohdossa.

Toiseen erään kotijoukkue tuli kovalla sykkeellä, ja tasoitus tuli reilun minuutin pelin jälkeen. KeLy toipui nopeasti takaiskusta, palaten kuskin paikalle Tuukka Kiviojan (1+0) viimeistelystä. BB-88 löysi kuitenkin jälleen keinon tasoittaa ottelu. Tästä kimpaantuneena vieraat lisäsivät puita uuniin, ja kotijoukkue joutui rikkomaan. Ylivoimapeli tuotti viimein tulosta erän lopulla, ja tauolle poistuttiin Lyönnin maalin komennossa.

Päätöerästä muodostui melkoinen trilleri. Jukka Kinnunen (1+2) johdatteli rangaistulaukauksesta vieraat kahden maalin karkumatkalle. Molemmissa päädyissä nähtiin hienoja suorituksia ja maalivahtien huippupelastuksia. Ennen viimeistä kymmenminuuttista KeLyn viisikot pelasivat itsensä pihalle, ja kotijoukkue punnersi kaksi maalia tuoden pelin tasoihin. Kotiyleisö sai tästä lisää virtaa, ja meno yltyi katsomossa. KeLy tiivisti peluutusta, ja pelirytmi alkoi löytyi hieman paremmin. Erän lopussa molemmille joukkueille kirjattiin jäähy. Kinnunen pääsi yrittämään toisen kerran rankkarista, mutta kotijoukkueen maalivahti venyi juuri ja juuri pallon tielle. Erän loppu meni virheiden kyttäilyyn. Niin edessä oli jatkoaika. 

Jatkoaikaan vieraat lähtivät selkeällä ajatuksella; ykkösketju saa luvan ratkaista ottelun. Ensimmäisessä vaihdossa Juuso Pohjonen kilauttikin reikäpallon tolppaan. Seuraavassa vaihdossa kakkosketju piti pallon omilla. Ykköskenttä kiitti lahjasta. Harri Keskisipilä lähetti vaikean maannuoliaisen reunasta maalinedustalle, jossa Juho Krankka runnoi pallon väkisin maaliin. Vieraiden voitontanssi kentällä saattoi alkaa.

Juho Krankka ratkaisi jatkoajalla

"Näin, että Kessu (Harri Keskisipilä) lähtee ampumaan reunasta. Maalivahti oli pudotellut paljon palloja eteensä ja ajattelin, että nyt olen ensimmäisenä irtopallossa. Vastustajan pakki yritti ottaa niskalenkkiä, mutta sain ujutettua pallon maalivahdin ohi. Yksi maukkaimpia maaleja vähään aikaan", tunnelmoi jälleen tärkeimmällä hetkellä onnistunut maalitykki Juho Krankka.

Pelaajavalmentaja Kinnunen summasi viikonlopun antia tyytyväisenä. "Lauantain peli toimi hyvänä asennemittarina keskittymisen suhteen. Selvisimme onneksi pelistä kohtuullisen vähällä energialla, joten pääsimme latautuneena cupin otteluun. Emme saaneet ihan parasta irti Sysmässä. Kotijoukkueen kunniaksi pitää sanoa se, että heidän pelisuunnitelmansa pienessä kaukalossa oli kyllä hankala pala purtavaksi. Kovalla asenteella he pelasivat ja pakottivat meidät jatkoajalle. Hienoa, että Juho onnistui jatkoajalla. Näin meidän tarina saa jatkoa. Meillä on kolme hyvää kenttää, jotka pystyvät kaikki pelaamaan hyvää salibandya kakkosen tasolla. Se on vahvuutemme." 

KeLyn pelit jatkuvat jo lauantaina vieraspelillä vanhaa kiistakumppania, Kajaanin Papasta vastaan. Seuraava kotiottelu on ennakkotiedoista poiketen 2.11. sarjan mustaa hevosta, SBT Suolaa vastaan. Suomen cupin viidennen kierroksen otteluparit arvotaan suorassa nettilähetyksessä tulevana perjantaina.

Antsan tähdet viikonlopulta:

*** Harri Keskisipilä - Tehot 4+5 kahteen peliin. Tekee ketjukavereistaan parempia tällä hetkellä.

** Anssi Karjalainen - Tulikaste kovassa paikassa. Piti tasonsa viikonlopun molemmissa peleissä.

* Juho Krankka - Lauantaina harvinaiset kiikarit, mutta ruuti oli kuivaa silloin, kun sen pitikin olla.

OYUS-matsin pöytäkirja.

BB-88-matsin pöytäkirja.

KeLyn veljessarjat osa II

Klytseroffin palloilevat veljekset

Haukiputaan perukoilta maailmalle ponnistaneet Klytseroffin veljekset ovat intohimoisia palloilijoita. Etenkin reikäpallon perässä juokseminen on hurmannut veljekset tyystin. Kaksikko rantautui KeLyn miehistöön viime kaudella. Antsa jututti hieman velikultia vauhdikkaan treenin jälkeen.

Niiloa raamikkaampi isoveli Aleksi kertoo Niilon olevan helppo pelikaveri, mikä on parasta koko touhussa. Tämä johtuu Aleksin mukaan yksinomaan siitä, että Niilo tekee aina asiat hänen haluamallaan tavalla. Tästä johtuen veljekset ovat pelikentällä kuulemma aina samalla aaltopituudella. Niilo nyökyttelee vieressä ja toteaa, että nuorempana sitä tarvitseekin kovasti ohjeita pelaamiseen. "Kun tekee ohjeiden mukaan niin vastuu tuloksesta on aina käskyttäjällä", filosofoi oman lusikkansa syvälle KeLyn maalintekosoppaan upottanut kokkiopiskelija.

Yhteistä taivalta veljeksillä on sekä kauden ajalta OFBC:n että viime kaudella KeLyn riveistä. Niilo kehuu Aleksin rautaista tsemppiasennetta ja pelisilmää. Omasta mielestään Niilo on teknisempi pelaaja. Aleksi toteaa saman asian. "Niilo on kova maalilinko. Kotona se on hinkannut parketit rullalle ja keittiön kaappien ikkunat rikki moneen kertaan. Vaikka laukauksessa ei ole vielä hirveästi voimaa niin tuntuu se jotenkin vain löytävän tiensä maaliin. Tärkeä taito pallopeleissä. Niilon onnistumista nauttii itsekin", toteaa puolustajan paikalla rouhiva Aleksi.

Aleksi  ja Niilo 

Aleksi pelaa vasen käsi alhaalla, kun taas Niilo uunottaa vastustajia oikea käsi alhaalla. Aleksi sanoo, että Niilon kätisyys on hyvä lisä maalintekotalkoissa. Niilon mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska on pelannut aina niin. Nippeliksi nimetyn pelimiehen mielestä mitään ihmeellistä ei ole myöskään siinä ettei häntä kokkiopiskelijana ole vielä kertaakaan tavattu kokkaamasta ruokaa perheelle, vaan aina mennään äidin taituroimien patojen ääreen. "Turha sinne äidin työmaalle on mennä kikkailemaan. Jos et kestä kuumuutta, pysy pois keittiöstä. Se on koulussa heti alkuunsa opetettuja viisauksia. Sitä on hyvä soveltaa myös pelikentällä. Ratkaisupaikoissa pitää uskaltaa ratkaista", tykittää laiskottelevaksi veijariksi tituleerattu Niilo omia teesejään.

Rauhallisena jäävuorena tunnettu Aleksi suhtautuu kommentteihin kaikella tyyneydellä. "Niin ehkä se on parempi, että jätät kokkaukset äidille ja puolustamisen minulle. Niin ei tule niitä  sanottavaa kotona eikä kipeitä leimoja (laukauksen peittoja, toim. huom!) kentällä. Pari peittoa tuli kyllä ensimmäiseen peliin, joten ehkä se kotikokkaushetki on myös tulossa lähiaikoina. Täytyy virittää videokamerat valmiiksi ikuistamaan se virstanpylväs", tykittää Aleksi vastapalloon suoraan veljensä tarjoilusta. Ja molemmat nauravat.

Veljessuhdetta koruttomasti maalaavaan rankkarikysymykseen vastaus onkin jo lukijan arvattavissa; "Minä päätän, että Niilo ampuu pallon maalin", sanoo Aleksi. "Minä päätän, että Aleksi saa päättää minut ampumaan", päättää Niilo.

KeLy voittoon kakkosen kotiavauksessa

Kemin Sastamolo Kings saapui Jatuliin KeLyn vieraaksi sunnuntaina 13.10. Sarjan parhaana puolustusjoukkueena tunnettu vierasryhmä pelasi ryöstöretkellään isolla sydämellä ja oli pitkään kiinni vieraspisteissä. Ryöstöretki koki täydellisen mahalaskun päätöserässä. KeLy nousi takaa-ajoasemasta komeaan 10-6-voittoon.

Ensitahdit isäntien komennossa

KeLy tuli otteluun erinomaisella ilmeellä. Palloa liikuteltiin mukavasti mieheltä toiselle, ja paikkoja kakkosen parhaan maalivahdin tittelistä kisaavan Seppo Forsmanin maalille syntyi vaihto toisensa jälkeen. Juho Krankka (2+1) avasikin maalihanat jo kolmen minuutin kohdalla. Tämän jälkeen vieraat pääsivät paremmin mukaan, ja isäntien hyökkäyspelistä alkoi tempo laskea. Kemiläiset tulivat tasoihin erän puolivälin jälkeen, mutta minuuttia myöhemmin Antti Eskonpekka (1+0) survoi väkivahvasti pallon verkkoon maalinedustan ruuhkasta, ja tauolle poistuttiin isäntien maalin johtoasemassa.

Toisessa erässä kotijoukkueen peliote katosi

Erätauon jälkeen KeLy hukkasi pelituntumansa. Vieraat pelasivat kuvia kumartamatta omaa peliään. Isäntien pelinavaaminen sen sijaan oli erittäin verkkaista, eikä laadukkaille maalintekopaikoille tuntunut löytyvän tietä millään keinolla. Vieraat kiittivät mahdollisuudesta, ja muutaman kotijoukkueen virheen hyödyntäminen poiki ensin tasoituksen ja lopulta erän päätteeksi kahden maalin johtoaseman. KeLy poistui pukukoppiin miettimään suunnitelmaa pelin voittamiseksi päätöserässä.

"Tulimme peliin hyvällä ilmeellä, mutta toisessa erässä ote katosi. Tuollaisessa tilanteessa ratkaisuja ei tarvitse lähteä hakemaan väkipakolla, koska se rikkoo pelirytmin. Meidän aseemme pitää olla omaan peliajatuksen toteuttaminen. Toki muutoksia voidaan tehdä, mutta tänään siihen ei ollut tarvetta. Lopulta kolmella kentällä jauhaminen pohjusti meille voiton. Erätauolla kopissa oli rauhallinen tunnelma, kun kokeneet pelaavat ottivat homman haltuun. Niin tulimme kolmanteen erään erittäin päättäväisinä, mikä näkyi pian tulostaululla", paketoi ottelun kulkua pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen. 

Päätöserän alku tyrmäsi vieraat

Kolmannen erän alkuun Jatulin salintäyteinen yleisö todisti vyörytystä, jollaista ei ihan vasta Jatulissa ole nähty. Erän kolmannen peliminuutin jälkeen illan sankari, Juuso Pohjonen (4+0) aloitti tyrmäystippatarjoilun. Seuraavassa vaihdossa Pasi Mursu (1+0) upotti Janne Krankan (0+2) syötöstä laserin tarkan rannelaukauksensa yläkulmaan. Minuuttia myöhemmin Juho Krankka tykitti isännät johtoon. Ykkösketju jäi vielä kentälle takomaan lisää, ja Pohjonen latoi komealla rannelaukauksella isännät jo kahden maalin karkumatkalle. Neljä maalia alle kahteen minuuttiin tyrmäsi vieraat, joiden oli turvauduttava aikalisään.

Juuso Pohjonen jatkoi pistetehtailuaan, 4+0.

"Kahdessa ensimmäisessä erässä Forsman tuntui olevan jokaisen laukauksen tiellä, eikä kieltämättä osumatarkkuuskaan ollut parasta laatua. Onneksi pelin ratkaisuhetkillä maalijyvä löytyi, ja pääsin kyllä yrittämään hieman paremmilta paikoiltakin. Upeasti ketjukaverit pohjustivat nuo paikat. Tässä ketjussa on mahtavaa pelata, kun saamme täyden höyryn päälle. Kaikkiaan hieno kakkosen ottelu, josta kiitos myös aina upealle vierasjoukkueelle", tunnelmoi kakkosen pistepörssin kärkeen kahden pelatun kierroksen jälkeen siirtynyt Pohjonen.

Eerik Lukkari (1+0) tykitti kotijoukkueelle lisää etumatkaa ennen erän puoliväliä. Vieraat löysivät vielä kirivaihdetta kahden maalin muodossa. Niilo Klytseroffin (2+0) kaksi maalia ja Juuso Pohjosen komea läpiajomaali ottelun loppupuolella sammuttivat kuitenkin viimeisetkin valot vieraiden uppoavasta aluksesta. Päätöserä kirjattiin tyrmäävästi kotijoukkueelle lukemin 8-2. Näin ottelun loppulukemat, 10-6 olivat lopulta varsin selvät myös ottelutapahtumiin peilaten. 

KeLy jatkaa pelejään tiiviillä tahdilla. Seuraavana viikonloppuna on luvassa lauantaina kakkosen peli Oulun yliopiston urheiluseuraa vastaan. Sunnuntaina joukkue matkaa Sysmään Suomen cupin neljännen kierroksen otteluun, jossa vastaan asettuu paikallinen kakkosessa pelaava Bandy Boys - 88.

Antsan tähdet:

*** - Juuso Pohjonen - Linnakkeen herra otti Jatulin parketin haltuunsa ja latoi ratkaisumaalit 

** - Niilo Klytseroff - Säesti kolmosviulustaan kaksi pönttöä voiton sinetiksi

* - Jesse Kamula - Hörppäsi kolmannen maalin, mutta astui esiin kolmannen erän ratkaisuhetkillä.

KeLy jatkaa Suomen cupissa

Kellon Lyönnin miesten edustusjoukkue kampesi nurin SB Vaasan II -joukkueen Suomen cupin kolmannen kierroksen ottelussa Jatulissa sunnuntaina 5.10. Ottelu kirjattiin isäntien voitoksi lukemin 6-5.

Vaikeuksien kautta voittoon

Ottelun alku näytti heti peli-illan käsikirjoituksen; vieraat puolustavat lujaa osaavan maalivahdin tukemana, iskevät vastaan lujaa ja heittävät pahoja roikkuja puolustuksen selustaan. Tällainen taktiikka, höystettynä valtavalla määrällä divaripelikokemusta, on vaikea pala purtavaksi mille tahansa kakkosen joukkueelle. Sitä se oli myös kotijoukkueelle. Isännät kylläkin saivat pelinsä rullaamaan mainiosti kolmen kentän toimesta aivan ottelun alusta pitäen. Ykköskenttä loi paikkoja solkenaan, mutta hienon maalivahtipelin turvin ja onnistuneen vastaiskun jälkeen tauolle mentiin isäntien 2-1 -johtolukemissa.

"Tulimme peliin raikkaalla ilmeellä ja yhtä maaliahan tässä pelattiin koko iltapäivä. Vastustajalle pitää antaa tunnustus hienosta pelisuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta, mutta kyllä meidän olisi pitänyt johtaa useammalla kuin kahdella maalilla päätöerään tultaessa. Onneksi löysimme selkärankaa vielä tappioasemassakin, ja saimme harjattua jatkopaikan pieneen paineen allakin. Se kasvattaa joukkuetta", arvioi pelin kulkua hienon maalin suoraan vapaalyönnistä ampunut pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (1+0).



Aleksi Krankka pelannut vahvaa syksyä

Päätöserässä KeLy ei malttanut jauhaa omaa peliään vaan aika ajoin palloa puskettiin isolla riskillä ahtaisiin rakoihin, joista vieraat käänsivät pelin suunnan röyhkeästi. Kotijoukkueen pää kävi jo pinnan alla, kun vieraat latoivat kolme maalia erän alkuun. Kotiyleisön kannustus palkittiin kuitenkin lopulta, kun isäntien ykköskenttä punnersi pelin ensin tasoihin ja lopulta viimeisen minuutin maalin myötä ohi. Illan suurimmat sankarit kotijoukkueelta olivat ykkösketjun Harri Keskisipilä (3+1), Juho Krankka (2+2) ja ottelun parhaana palkittu maalivahti Aleksi Krankka.

"Hieman kaksijakoiset mietteet jäivät pelistä. Välillä meinasi hiki kuivaa, kun peli pyöri toisessa päässä. Yhtäkkiä sitten vastustaja ampui palloa pienistäkin kulmista, pelaajia oli yksin läpi pariin otteeseen ja pallot tuntuivat pomppivan oudosti. Paljon keskittymistä vaaditaan maalivahdilta tällaisessa pelissä. Onneksi pojat latoivat voiton kotiin", tuumaili muutaman tärkeän pelastuksen pelin ratkaisuhetkillä torjunut Krankka.

KeLyn pelit jatkuvat lauantaina 11.10. kello 16.00 Jatulissa, kun vastustajaksi matkustaa mallikkaasti kauden aloittanut Kemin Sastamolo Kings. Neljännen kierroksen cup-vastustaja arvotaan kuluvan viikon aikana.

Ottelupöytäkirja

Kellon Lyönti kumautti kauden käyntiin vierasvoitolla

KeLyn miesten edustusjoukkue kohtasi syyskuun 28. päivän sunnuntain iltaottelussa oululaisen Koskelankylän Riennon. Vastustaja oli saanut paikallisen Luistinseuran kanssa tehdyn farmisopimuksen myötä liigaringistä kentällisen pelaajia riveihinsä, joten ennakkoon osattiin odottaa vaikeaa ottelua. Yleisöä Kastellin monitoimitalon lehtereille saapui mukavasti, kun 150 silmäparia todisti kamppailua.

Hermostunut pelin alku

KeLy lähti otteluun kolmen kentän voimin, mutta sopivaa rytmiä ei ensimmäisten minuuttien aikana löytynyt. Palloa pomputeltiin liukkaalla parketilla, minkä seurauksena isännät saivat lukuisia maalipaikkoja, ja lopulta vieraille tuomittiin jäähy. Ylivoimalla Riennon Timo Kukkonen avasi ottelun maalihanat, ja KoskRin tekeminen sai entisestään lisäpuhtia. KeLy raapi itsensä kuitenkin peliin mukaan, sen kolmoskentän punnertaessa kaksi maalia. Ensin Niilo Klytseroff (2+1) ampui reikäpallon hienolla Galante-Calrstöm-kantilla pallon taka-alakulmaan, ja seuraavassa vaihdossa paluun edustuksen paitaan tehnyt Janne Krankka (1+0) vispasi viivasta kantin poikasen etuyläkulmaan. Näin latu oli avattu.

"Paluu kotiseuran edustusjoukkueeseen tuntui oikein hienolta, vaikka teki hyvää ottaa happea ja katsoa muitakin kuvioita parin vuoden ajan. Voitto maistuu nyt hunajalle, ja kyllä oli mukava upottaa pallo maaliin. Nippe (Niilo Klytseroff)  laittoi hienon passin kulmasta suoraan lapaan niin oli meikäläisellä riittävästi aikaa asetella kuulaa laukaisuun", kertasi pakkina luutinut Janne Krankka tapahtumia pelin jälkeen.

Kuuma toinen erä

Ensimmäinen erä päättyi lopulta 3-3-lukemissa, kun pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (2+0) kumautti  ylivoimalla pallon riman alle. KoskRi tuli tasoihin erän loppuhetken maalilla. Toisen erän alussa vieraiden ykköskenttä alkoi kammeta voittoa valkopaidoille Juho Krankan (3+0) osuessa tolppien väliin. Kotijoukkue vastasi tähän pelaamalla kovaa fyysistä peliä, ja tuomareilla oli täysi työ pitää ottelu uomissaan tunteiden noustessa pintaan.  Kova peli sopi toki mainiosti KeLylle, kun se sai ammennettua laitakahinoista  lisätsemppiä itselleen. Niinpä  Lyönnin ykköskenttä latoi erän loppuun vielä kaksi maalia, ja tauolle poistuttiin vieraiden komennossa lukemista 4-7.

Päätöserässä ero kasvoi

KoskRi yritti veivata itsensä peliin mukaan päätöserässä, mutta ratkaisupaikoissa palloa pomputettiin yllättävänkin paljon. KeLy sen sijaan onnistui värkkäämään muutamia näyttäviäkin maaleja, ja Harri Keskisipilän (1+2) taituroimassa 4-9-maalissa oli jo ratkaisun makua. Vieraiden aggressiivinen alivoimapelaaminen ja vetojen peittäminen vei parhaan terän isäntien ylivoimapelaamisesta. Juho Krankka naulasi pelin lopullisesti komean kuvion päätteeksi. Niilo Klytseroff pamautti pallon lopuksi vielä tyhjään nuottaan Janne Tervahaudan (0+1) maltillisesta tarjoilusta. KoskRi sai vielä pallon maaliin ottelun viimeisellä sekunnilla, vaikka katsomossa istuneen juryn mielestä maalia ei olisi pitänyt tietenkään hyväksyä. Niin tai näin, loppulukemat 6-11, ja sen myötä kaksi sarjapistettä matkasivat Kelloon.

"On tosi tärkeää saada kausi käyntiin voitolla. Kauden avauspelit ovat aina oma haasteensa. Hienoa oli, että jokainen kenttä sai onnistumisia, sillä tavoitteemme on vyöryttää kaikilla ketjuilla. Korjattavaa on vielä muutamissa asioissa, ja pelimme tulisi olla valmista parin kuukauden kuluessa. Omat maalit maistuivat myös, mutta ennen kaikkea lämmittää se, että meidän ketjun peli lähti lentoon matsin tärkeillä hetkillä. Tästä on hyvä jatkaa taivalta", tiivisti pelitamahtumt tuore isä Jukka Kinnunen.

KeLyn ottelut jatkuvat ensi sunnuntaina Suomen cupin kolmannen kierroksen ottelulla Jatulissa, jossa vastaan asettuu SB Vaasan kakkosjoukkue, jonka riveissä tahkoaa useita entisiä Woodcuttersin tähtiä. Ottelu alkaa sunnuntaina 5.10. kello 15.00.

Antsan tähdet:

*** Juho Krankka - Astui esiin kaivatulla hetkellä toisessa erässä ja viitoitti tietä voitolle

** Jukka Kinnunen - Voitti kaksinkamppailut, rytmitti peliä ja pamautti kaksi maalia

* Aleksi Krankka - Torjui vastustajan virkaveljeään paremmin ja pohjusti voittoa mukavasti

Ottelupöytäkirja ja sarjataulukko.

Jukka Kinnunen KeLyn peräsimeen

Maailmanluokan paluumuuttaja Kellon Lyönnin peräsimeen

Kellon Lyönnin salibandyjoukkuetta kaksi viimeistä kautta hienosti valmentanut Juha-Antti Kurttila ilmoitti keväällä vetäytyvänsä vaativalta pelaajavalmentajan paikalta lisääntyneiden työkiireiden vuoksi. Seuran oli löydettävä nopeasti uusi käskyttäjä. Pian puskaradiosta kuului kohinaa, johon seurajohto nopeasti viritti taajuuden. Asioiden vyöryessä nopeasti eteen päin, voitiin lopulta todeta, että kaksinkertainen Suomen mestari Jukka Kinnunen oli värvätty seuran edustusjoukkueen uudeksi pelaajavalmentajaksi.

Pelaajauran alkutahdit Oulussa

Jukka Kinnusen pelaajaura käynnistyi Haukiputaan Hillereissä ja Oulun Luistinseuran toiminnassa 1990-luvun puolivälissä. Jukka nousi nopeasti OLS:n avainpelaajien joukkoon ollen mukana liiganousussa kaudella 1999-2000. Jalkapallo kulki pitkään toisena lajina, mutta viimeistään siirto Joensuun Josban riveihin vuonna 2005 sinetöi salibandyn ykköslajiksi. Aika Joensuussa päättyi jälleen siirtoon tuttuun Luistinseuran nuttuun, mutta tippuminen sarjaporrasta alemmaksi keväällä 2008 sai Jukan laittamaan verkot Perämerta etäämmälle.

“Oulussa oli hyvä aloitella pelaajauraa, ja side tänne on ollut aina vahva. Polte kovempiin peleihin alkoi olla tippumisen jälkeen niin suuri, että Ouluun jääminen ei tullut enää kyseeseen Yhteydenotto helsinkiläisestä SSV:stä sinetöi lähtöpäätöksen”, taustoittaa menestysnälkäinen Kinnunen.

Helsingissä menestystä

Jukka siirtyi yhdessä Joensuussa pelanneen velipoika Kimmon kanssa legendaarisen helsinkiläisen Salibandyseura Viikinkien riveihin. Joukkue oli kahminut neljä mestaruuspokaalia viidellä aiemmalla kaudella, joten menestysmahdollisuus toi mukanaan myös uudenlaisia paineita. Menestystä tuli kosolti, kun Jukka oli mukana ratkaisemassa kahta Suomen mestaruutta sekä Suomen cupin että Euroopan seurajoukkueiden mestaruutta.

“Helsingissä SSV:n organisaatiossa opin parhaiten sen, mitä kaikkea menestyminen huipulla vaatii. Sieltä sain myös ammennettua maailmanluokan oppia sekä pelaamiseeen että omaan valmentajuuteen. Fakta on se, että kaikki pienetkin asiat on aina tehtävä paremmin kuin vastustaja. Kova työnteko palkittiin aina myös menestyksellä”, paljastaa koko ajan valmentamisesta enemmän innostunut lajiniilo.

 

Vuodet ulkomailla

Mestaruuskevään 2010 jälkeen Jukka halusi toteuttaa unelmansa pelata ulkomailla. Uusi osoite löytyi Alpeilta, kun suomalaisen Lasse Erikssonin sveitsiläinen HC Rychenberg värväsi Jukan ensin pelaamaan ja toisella kaudella myös valmennusryhmän jäseneksi. Seura hankki myös Jukalle työpaikan. Jukka viihtyi puoliammattilaisena Sveitsissä hienosti ja pelasi vielä kolmannenkin kauden. Viihtymistä helpottivat suomalaiset joukkuekaverit, joiden kanssa syntyi tiiviitä ystävyyssuhteita.

Jukan aika Sveitsissä tuli päätökseen keväällä 2013. Paluu kotikonnuille oli ollut mielessä, mutta sopimustarjous maailman kovatasoisimmasta sarjasta sai pelimiehen muuttamaan kaudeksi Ruotsin Helsingborgiin, jossa paikallinen FC Helsingborg oli kuulunut länsinaapurin kärkipään organisaatioihin jo pitkän aikaa.

“Ulkomailta lähdin hakemaan ennen kaikkea henkistä pääomaa. Itsensä likoon laittaminen vieraassa kulttuurissa on aina iso haaste. Samalla sain opiskeltua minulle entuudestaan vieraan Saksan kielen ja tulipa Haukiputaan lukiossa opiskeltujen tasokkaiden ruotsin kurssien kylkeen nyt käytännön oppitunteja. Vuodet ulkomailla olivat erittäin avartavia monessa suhteessa. Kannustan kaikkia kokeilemaan siipiään ulkomailla!”, rohkaisee aina haasteiden edessä innostuva Kinnunen.
 

Paluu Haukiputaalle
 

Ulkomailla vietetty aika päättyi tappioon pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, ja paluu Suomeen alkoi tuntua ajankohtaiselta ennen kaikkea syksyllä tapahtuvan perheenlisäyksen vuoksi. Kaikki salibandya seuraavat tahot uskoivat paikan löytyvän jälleen kerran Oulun Luistinseuran riveistä. Neuvottelut eivät oikeastaan päässeet missään vaiheessa alkua pidemmälle, ja näin Jukka alkoi kartoittaa myös muita mahdollisuuksia, jotta saisi hankituksi lisää kaipaamaansa valmentajakokemusta.

Kellon Lyönnin ja Jukan tarpeet kohtasivat täydellisesti, ja niin yhteinen sävel löytyi varsin nopeasti. Seuran tavoitteena on kasvattaa alueen pelaajia korkeammille sarjatasoille eikä ainakaan tässä vaiheessa seuralla ole haluja tavoitella sarjanousua, vaikka sopivissa olosuhteissa asia voisi olla mahdollinen. Jukan esimerkki ja laaja kokemus ovat erinomaista oppia etenkin nuorille pelaajille, joiden potentiaali voi riittää jopa liigatasolle.
 

“Olemme oikein tyytyväisiä tämän tason kiinnitykseen, on hienoa saada Jukka riveihimme. Jukan panos vie seuramme salibandytoimintaa merkittävästi eteenpäin. Olen varma, että Haukiputaan salibandy saa uutta tuulta siipien alle”, kommentoi seuran puheenjohtaja Pekka Parhi uuden valmentajan pestaamista.

Joukkueen harjoituspeleissä on hiottu rohkeaa ja näyttävää hyökkäyspainotteista pelitapaa, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Joukkueen harjoituspankki on mennyt lähes kokonaan uusiksi, mikä tietysti pitääkin tapahtua pelitavan muuttuessa. Se pitää myös kokeneemman kaartin intoa yllä.

“Tärkeimpänä arvona seuratoiminnassa näen positiivisuuden, jonka vaalimista tulen painottamaan kaikessa toiminnassa. Tarkoitus on kehittää seuran juniorityötä. Kannustan pelaajia pelaamaan aktiivista ja rohkeaa peliä, joka perustuu hyvään syöttötyöskentelyyn ja kovaan liikkeeseen. Olen kokenut, että ajatukseni on otettu innostuneesti vastaan. Joukkue vaikuttaa työteliäältä, joten varsin hyvän pohjan varaan on helppo laskea vaativiakin asioita”, päättää intohimoa huokuva Jukka Kinnunen.

Opittuja asioita aletaan mitata toden teolla syyskuun lopussa, kun kausi vihelletään käyntiin 28.9. Oulun Urheilutalolla Koskelankylän Rientoa vastaan. Kotiavauksessa 11.10. Jatulin parketilla vastaan asettuu Kemin Sastamolo Kings.

Kellon Lyönnin veljessarjat - Mursun velmuilevat kaksoset

Urheileva maailma tuntee useita veljespareja, jotka ovat pelanneet samassa joukkueessa. Usein nämä veljesparit ovat olleet suuren yleisön erityistarkkailussa, ja heistä on kirjoitettu mehukkaita tarinoita.

Kellon Lyönnin miesten edustusjoukkueessa pelaa alkavalla kaudella peräti neljä veljesparia. Joukkueesta löytyvät Krankat, Mursut, Kivojat ja Klysetseroffit. Alkavassa juttusarjassa esitellään taisteluparit yksi kerrallaan.

Mursun velmuilevat kaksoset

Aloitetaan juttusarja kohteliaasti Kuusamon kaksosista, Sami ja Pasi Mursusta vai oliko se Pasi ja Sami Mursusta. Joka tapauksessa Koillismaan vaarojen kasvattien tarina Perämeren rannoilla alkoi Sami Mursun saapuessa KeLyn joukkueeseen kasvattajaseuransa Kuusamon Pallokarhujen riveistä jo syksyllä 2009. Sami edusti KeLyä kahden kauden ajan ykkösdivarissa. Tämän jälkeen Sami pelasi kauden Papasin divarimiehistössä, minkä jälkeen työt veivät mukanaan Keravan Blackbirdsin riveihin. Paluu KeLyyn tapahtui viime kaudeksi. Pasi Mursu liittyi KeLyn vahvuuteen vuonna 2010, ja on siitä lähtien kantanut mustavalkoista pelinuttua suurella asenteella.

Sami toteaa, että useimmiten pelaaminen velipojan kanssa samassa joukkueessa tuntuu mukavalta, vaikka on myönnettävä, että Pasi käy välillä hermojen päälle. Hieman suulaampana Pasi kuittaa kommentin toteamalla, että seurassa on aina turvallisen kotoinen olo etenkin kulmaväännöissä. Yhteistä pelitaivalta kaksikolta löytyy luonnollisesti jo ensimmäisiltä kouluvuosilta saakka. Vain muutaman kauden ajan kosolti hurttia huumoria viljelevät pelimiehet ovat tahkonneet reikäpalloa eri joukkueissa. “Se johtui siitä, kun Sami lähti niittämään hunajaa ympäri Suomea”, muistelee  keskushyökkääjänä häärivä Pasi hymy korvissa saakka.

Samin mukaan velipojan otteita tulee seurattua aavistuksen kriittisemmin, vaikka molempien mielestä velipojan onnistumissa piilee pieni lisänautinto, josta saa itsekin hyvää potkua tekemiseen. “Yhteispelikin sujuu rahtusen verran paremmin, kun aavistaa paremmin toisen ajatukset pelin tiimellyksessä”, toteaa Sami. “Ja kyllä velipoikaa tulee sitten tsempattua aina hieman enemmän kuin muita, vaikka se juokin treeneissä aina minun pullosta”, purkaa tuntojaan Pasi.



Mursun reikäpalloilevat kaksoset, Pasin ja Samin erottaa toisistaan ainakin lapa. 

Sami paljastaa, että Pasista hyvän pelaajan tekevät hänen palava voitontahto ja laserin tarkka rannelaukaus. Omasta mielestään Sami on parempi puolustamisessa, pelitilannekovuudessa ja etenkin laitaväännöissä. Kiusallisen hiljaisuuden ja tuijottelun jälkeen Pasi myöntää, että kyllä Sami heistä se kovempi laidanreunusrotta. “Sanotaan sen lisäksi, että kyllä Samin tunnollisuus joukkuepeliä kohtaan on esimerkillistä,” kehuu Pasi.

Kysymykseen kaukalon ulkopuolisesta elämästä tulvii vastauksia tuutin täydeltä. “Kaukalon ulkopuolella Pasin tiedetään olevan melkoinen huumoriveikko, joka heittää paljon läppää. Joskus hyvääkin”, kertoo Sami pilke silmäkulmassa. Mitään paljastuksia Sami ei suostu veljestään tekemään. “Tulkaa treeneihin seuraamaan tai meille pelaamaan änäriä niin opitte kyllä meidät tuntemaan”, tuumailee KeLyn takalinjoilla isoja minuutteja kellottava Sami.

Pasi puolestaan jakaa oikein mielellään kertomuksen KeLyn ykkösdivarivuosilta, jolloin Sami päätyi tohkeissaan ostamaan pelireissulla ruotsinkielisen Aku Ankan. “Oli siinä porukalla nauru herkässä. Ja Samilla luettavaa koko kaudeksi”, nauraa Pasi, joka kertoo Samin olevan lopulta melkoisen rento insinööri.

Kysymys, “kumpi teistä päättää, kumpi ampuu rankkarin?” saa Samin toteamaan nopeasti, että “Pasi määrää kyllä itsensä ampumaan.” Pasi täsmentää vastauksen loppuun nyökkäillen ettei tässä asiassa tarvitse edes tehdä varsinaista päätöstä, koska on sanomattakin selvää, kumpi käy puttaamassa pallon maaliin.