KeLy venyi huippusuoritukseen Tampereella

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkue matkasi 23.11. Suomen cupin puolivälieräotteluun Tampereelle, jossa vastaan asettui keväällä sm-hopealle yltänyt SC Classic. Lyönti pakotti isännät työntäyteiseen iltapuhteeseen, ja oli lähellä pakottaa ratkaisun jatkoajalle. Cup-yllätys jäi kuitenkin unelmaksi, kun voitto kirjattiin SC Classicille numeroin 7-6 (1-1, 4-4, 2-1).  

Huolellinen valmistautuminen antoi energiaa

KeLyn matka kohti Tampereen kirkkaita valoja alkoi lauantain pimentyvässä iltapäivässä. Matkalla joukkue ammensi tuntumaa liigavauhdista pysähtymällä Jyväskylään seuraamaan Happeen ja SSV:n välistä kamppailua. Tunnelma oli huipussaan täyteen pakatussa pikkubussissa joukkueen siirtyessä Riihivuoren lomaparatiisin majoitukseen. Aamulla pelaajat heräsivät päivään hyvissä ajoin, ja aamuverryttelyn siivittämänä oli hyvä jatkaa matkaa Tampere Areenalle. Usko omaan tekemiseen oli ollut vahva koko valmistautumisjakson ajan, ja pelisuunnitelmaa oli iskostettu jokaisen pelaajan selkäytimeen. 

Ottelu alkoi hienoisella kotijoukkueen hallinnalla, mutta mitään huippupaikkoja kumpikaan joukkue ei saanut luotua avausminuuteilla. KeLy pääsi erän edetessä mukaan pelin virtaukseen ja uskaltautui pelaamaan omilla vahvuuksillaan, joilla tulosta on tullut pitkin syksyä. Joukkue palkittiin kovasta yrityksestä ylivoimapelillä, jonka loppupuolella Juho Krankka (4+0) pamautti pallon varmasti verkon perukoille. Tilannetta edelsi pelaajavalmentaja Jukka Kinnusen (1+2) kaksinkamppailuvoitto keskialueella. Classic terävöitti pian pelaamistaan, ja KeLy oli pakotettu rikkomaan maalinedusruuhkassa jäähyn arvoisesti. Classic hyödynsi oman mahdollisuutensa nopeasti tuoden pelin tasoihin. Erän lopulla ei nähty enää vaarallisia tilanteita, ja niin avauserä päättyi tasalukemissa 1-1.

"Käytimme kaksi viikkoa peliin valmistautumiseen, ja mielestäni sen kautta revimme koneesta tänään kaiken irti. Huolellinen valmistautuminen varmisti osaltaan sen ettei Classic päässyt heti alussa karkuun. Heidän tuska kasvoi selvästi pelin edetessä, kun kairasimme väkisin rinnalle kolmen kentän voimin. Harmittaa kuitenkin, että parin tilanteen huolimaton pelaaminen käänsi pelin sitten vastustajalle. Tässä oli huikea paikka pudottaa kunnon salibandypommi. Pelaajat näkivät nyt kuinka pienillä asioilla pelejä ratkaistaan huipulla. Kunniakas tappio tämä onneksi on, joten uskon, että kokemus lähtee nyt kasvamaan korkoa kevättä ajatellen", niputti tuntemuksensa isot minuutit KeLyn takalinjoilla huhkinut Jukka Kinnunen, jonka mahdollinen siirto Oulun Luistinseuran liigariveihin ratkennee parin viikon sisään.

KeLy pakotti Classicin pelaamaan loppuun saakka

Lyönti jatkoi laadukasta pelaamistaan toisessa erässä, vaikka erän alkupuoliskolla Classic löikin isompaa vaihdetta silmään onnistuen ylivoimapelissä heti erän alussa. Usko ei horjunut missään kohtaan. Niinpä Harri Keskisipilä (1+1) punnersi KeLyn heti tasoisin. Seuraavassa vaihdossa KeLyn pieni nukahtaminen karvauspelissä maksoi maalin. Muutamaa minuuttia myöhemmin Juho Krankka ohjasi heittäytymällä Keskisipilän namupassin maalin takakulmalta verkon perukoille, ja näin Lyönti kipusi jälleen rinnalle. Erän puolivälissä Classic onnistui jälleen löytämään syötön KeLyn viisikon poikki, ja takatolpalle noussut puolustaja pomputti reikäpallon vieraiden maalilla upeasti torjuneen Jesse Kamulan selän taakse. Pari minuuttia tästä, ja kotijoukkueen painostus realisoitui maalin muodossa, kun viisikon läpi ammuttu tarkka veto painui KeLyn maaliin tolpan kautta. Näin Classic oli karannut kahden maalin johtoon.

Vieraat virittelivät kuitenkin erän loppuun kiriään. Ensin Jukka Kinnunen peippaili itsensä tekopaikkaan, josta mies latasi pallon aivan yläriman alle. KeLy sai maalin myötä otetta pelistä. Rohkea pelaaminen johti jälleen ylivoimapeliin, joka nakutti tulosta jälleen saumattomasti. Juho Krankka löysi tilaa maalivahdin kainalon alta, ja veto painui vastustamattomasti Classicin maalin. Erän lopussa Eerik Lukkarilla oli huippupaikka viedä läpiajosta vieraat johtoon, mutta maalivahdin rohkea vastaantulosyöksy pelasti isännät takaiskulta. Summeri päätti toisen erän tasalukemissa 5-5.

"Tänään oli mahtavaa pelata huippuja vastaan. Koin, että maalejani tarvitaan tänään erityisellä tavalla. Saimme kotoa suruviestin lauantai-iltana, ja päätimme Jannen kanssa pelata Papan muistolle. Valmentaja tilasi kolme maalia, mutta onneksi osuin neljästi. Lopputulos harmittaa kuitenkin, koska voitto oli jopa mahdollinen otettavaksi. Se kertoo kyllä meidän hyvyydestä tänään. Onnittelut Classicille voitosta. Keskitymme seuraavaksi sarjan kärkiotteluun," pohti liikunnalliset lahjansa isoisältään perinyt Juho Krankka. 

Kolmannen erän alusta muodostui ottelun ratkaisu. Classic heilutti vieraidensa verkkoa kahdesti erän kolmannella peliminuutilla. Maaleja edelsivät jälleen pienet merkkausvirheet, jotka jättivät juuri tarvittavan tilan maalin tekemiseen. KeLy ei kuitenkaan lannistunut tästä, vaan lujaa taistellen se selvitti kaksi alivoimapeliä ja pääsi muutamaan otteeseen tekopaikoillekin. Lyönti käytti aikalisänsä seitsemän minuuttia ennen loppua hakien tiivistyksen kautta uutta voimaa peliin. 

Reilu kolme minuuttia ennen loppua Classic sai jäähyn. Vieraat kiittivät mahdollisuudesta, ja täydellä teholla toiminut ylivoimapeli onnistui jälleen, kun Juho Krankka siirsi Juuso Pohjosen (0+1) syötöstä pallon maaliin. Classic pelasi tämän jälkeen taitavasti sekunteja pois pelikellosta. KeLy sai mahdollisuutensa, mutta pieni pomputtelu keskialueella kostautui. Isäntien pelaaja pääsi karkumatkalle viemään palloa tyhjiin, mutta Jukka Kinnunen ehti estämään maalinteon. Tilanteesta tuomittiin rangaistuslaukaus, jonka Jessu Kamula selvitti näytöstyyliin. Peliaikaa kellossa oli kuitenkin enää vain sekunti, ja näin KeLyn kunniakas taistelu ei aivan riittänyt viemään peliä jatkoajalle. 

KeLyn pelaajisto antoi kentällä kaikkensa, ja usko omaan tekemiseen nousi ottelun edetessä. Ainutlaatuinen tilaisuus jäi kuitenkin käyttämättä. Matkaa ottelun voittoon oli varmasti paljon, mutta täysin mahdoton tehtävä se ei olisi kuitenkaan ollut. Sen vuoksi myös ottelun voiton menettäminen harmitti pelaajia, vaikka samalla jokainen saattoi tietysti olla ylpeä joukkueen esityksestä huipputason liigajoukkuetta vastaan.

KeLyn pelit jatkuvat tulevana sunnuntaina kotipelillä sarjan kärkikamppailussa Rovaniemen Salibandya vastaan. Panoksena on sarjan kärkisijoja ja karsintapaikkoja ajatellen huipputärkeä kamppailu. Ottelu Jatulissa alkaa kello 14.30

Antsan tähdet:

*** Jesse Kamula - Antoi mahdollisuuden. Jälleen kerran. Palkittiin parhaana.
** Juho Krankka - Neljä kertaa terveiset yläkertaan. Jäätävä työnäyte osaamisesta kovassa paikassa.
* Jukka Kinnunen - Raatoi eläimelliset minuutit, pumppasi voitontahtoa pelaajiin. 

Maalikooste

Ottelupöytäkirja

KeLy repi rutiinivoiton

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkueen voittokulku jatkuu. Sunnuntaina 16.11. mustapaitaiset isännät repivät nihkeässä kotiottelussa voiton, kun oululainen UIFK kaatui Jatulin parketilla lukemin 13-9.

Voitossa pakkopullan makua

UIFK saapui Jatuliin kahden ketjun voimin, joten se pyrki pitämään pelitemmon mahdollisimman alhaisena ja iskemään paikan tullen terävästi vastaan. Kotijoukkue suhtautui otteluun kenraaliharjoituksena ennen tulevan viikonlopun cup-ottelua, jossa se kohtaa Tampereella viime kauden sm-hopeamitalistin, SC Classicin. Liekö cupin peli pyörinyt kotijoukkueen pelaajien mielessä, sillä joukkueen peli oli kauttaaltaan melko kuritonta. Pirteästi pelanneet Niilo Klytseroff (2+1) ja Tuukka Kivioja (1+2) sentään juonivat pallon maaliin ennen ottelun toisen peliminuutin täyttymistä. Tämän jälkeen KeLy haki rytmiä, eikä pelaamisen juonta tuntunut löytyvän.

Avauserän viimeinen viisiminuuttinen alkoi ottelun parhaana palkitun Eerik Lukkarin (4+1) tuulettaessa maaliaan. Vieraat kuittasivat seuraavassa vaihdossa kotijoukkueen karvauksen pettäessä pahemman kerran. Tuukka Kivioja vastasi heti perään omalla osumallaan. Vieraat punnersivat erän loppuun vielä kaksi maalia, voittamalla maalia edeltäneet kaksinkamppailutilanteet. Näin erätauolle poistuttiin tasalukemissa 3-3.

Toinen erä alkoi vieraiden komennossa, kun ex-KeLy Atte Keloneva (2+2) naulasi pallon helposti ylähyllylle parhaalta tekosektorilta. Juho Krankka (2+2) toi KeLyn tasoihin patenttirankkarillaan. Minuuttia myöhemmin Krankka tarjoili tutkaparilleen Juuso Pohjoselle (2+2) paikan, josta mies ei erehtynyt. Erän edetessä UIFK ei onnistunut hyödyntämään ylivoimapeliään. KeLyn erän toinen ylivoimapeli sen sijaan toimi näyttävästi, ja Juho Krankka puttasi pallon maaliin alivoimanelikön keskeltä. Seuraavassa vaihdossa ykköskenttä jatkoi maalitehtailuaan, kun pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen ohjasi pallon komeasti maaliin Juuso Pohjosen hienosta syötöstä.

Pelikurin puute näkyi kuitenkin jälleen erän lopulla, kun KeLy ei malttanut pitää palloa maltilla vaan kuulaa työnnettiin ahtaisiin rakoihin. Vieraat haistoivat paikkansa ja käänsivät keskialueelta pelin nopeasti kohti KeLyn maalia, mistä tuloksena niin sanottu pukukoppimaali erän loppuun. Se takasi jännittävät mahdollisuudet päätöserään tilanteessa 7-5.

"Käytimme treeniviikon Classic-otteluun valmistautumiseen. Ajoimme sisään uusia kuvioita, mutta pelin edetessä oli pakko palata vanhoihin kaavoihin. Pelikurimme oli kyllä tänään todella löysää. Palloa pitäisi pystyä pitämään omilla pitkiäkin hetkiä, ja pyrkiä sitten vaihtamaan. Tässä meidän pitää parantaa. Joukkue sai siitä pelin jälkeen vielä erikoismuistutuksen. Hyvä kuitenkin, että voitimme tämänkin. Tampereella tavoite on sitten pelata uran paras peli ja voittaa Classic", paalutti pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen.

Maalilinko riimitti tehot 4+1

KeLy tuli hyvällä kaasulla päätöserään. Se naulasi nopeasti kolme maalia, ja ottelussa oli jälleen ratkaisun makua. Huolimaton pelaaminen jatkui kuitenkin ja UIFK käytti saamansa paikat tehokkaasti kahden maalin muodossa. Eerik Lukkari täydensi hattutemppunsa ennen erän puoliväliä, mutta UIFK vastasi tähän kahdella helpolla maalilla, kaventaen tilanteeksi 11-9. Vieraat pyrkivät huipentamaan kirinsä viimeisille minuuteille aikalisän turvin. KeLyn kakkoskenttä ratkaisi kuitenkin pelin kahdella salamamaalilla erän kolmanneksi viimeisellä minuutilla. Näin vieraiden kiri tyrehtyi alkuunsa.

"Tänään sain palloa lapaan aiempaa enemmän ja pääsin haastamaan itseni vetopaikoille. Maalinteko on minulle aina yhtä siistiä. Seuraavaksi pääsemme sitten koittamaan, miltä liigan huipputason vauhti tuntuu. Kotipeli olisi ollut hieno tapahtuma, mutta eiköhän tästäkin saada aikaan mukava luokkaretki", tunnelmoi Asemakylän riimittäjänä tunnettu Eerik Lukkari.

Pakkopullalta maistunut peli jätti paljon kysymysmerkkejä, ei vain tulevaan cupin otteluun Tampereen Classicia vastaan vaan myös kakkosen sarjapelejä ajatellen. Joukkue ei voi olla tyytyväinen esitykseensä, sillä yhdeksän päästettyä maalia on liikaa.  Tulevalle viikonlopulle merkitty kotipeli KoskRia vastaan on siirretty cupin pelin vuoksi. Cupin ottelun jälkeen KeLy kohtaa kotonaan 30.11. kärkiottelussa Rovaniemen RSB:n. Tuossa ottelussa panoksena on paalupaikka kevätkierrokselle.

Ottelun pöytäkirja

Antsan tähdet:

*** Eerik Lukkari - Neljästi laukaus jyrähti, kuula nuottaan upposi ja Eki riimit kirjoitti

** Niilo Klytseroff - Säesti Ekiä mukavasti rokkaamalla kaksi maalia

* Tuukka Kivioja - Tasapainoitti peliä sentterinä hienosti ollen koko ajan vaarallinen hyökkäyspäässä

Ajatuksia Suomen cupista ja lajikulttuurista

Suomen cup. Liigajengi vastaan alasarjaporukka. Legendat vastaan omankylän pojat. Suuria pelejä. Muistiinpainuvia tapahtumia. Unohtumattomia hetkiä.

Tai ei sittenkään. Unohdetaan nämä hetket. Arpaonni nimittäin vie meidän hienon KeLyn joukkueen nyt Tampereelle SC Classicin vieraaksi. Odottaako siellä meitä ainutlaatuinen cup-karnevaalitunnelma, jossa Peräkylän Ponnistuksen ahtaaseen jumppasalin katsomoon on pakkautuneena paloturvallisuusmääräyksistä viisveisaava ihmismassa, joka janoaa nähdä vain televisioruudussa ja Youtubessa esiintyviä lajitähtiä. Vastaus on yksiselitteinen; ei cup-karnevaalia, ei hurmosta, ei kiimaa vaan 60 minuuttia pelailua, Classic välieriin ja KeLy odottelemaan VR:n junaa.

Olen hämmästynyt jos Tampere Areenan yleisömääräksi saadaan yli 200 henkeä. Jatulissa vastaavaan tapahtumaan saataisiin helposti täysitupa eli noin 400 henkeä, ja jos mentäisiin uudelle Kastellin Monnarille niin tulisiko häkkiin jopa 800 henkeä. Ei välttämättä, mutta yli 500 kuitenkin. Edelleen voidaan miettiä, mahtaako Classicille tulla tyyriimmäksi kotipelin järjestäminen kuin maakuntamatka Kelloon? Mielenkiintoista on myös miettiä, millä markkinoinnin virtuoosit Passo Peltola ja Family kauppaavat koko Tampereen seisauttavaa tapahtumaa? Maalaisserkkujen visiitti tehdaskaupungin valohin! Tule ja näe Onni Kokon jälkeläisten voimainponnistus Tampere Areenalla! 

Niinpä. Vertaus Onni Kokkoon on tietysti groteski.  Historiansa tuntevien mielestä kenties jopa mauton. Olkoon se kuitenkin nyt blogissa kuvastamassa sen pettymyksen ja tunteenpalon määrää, jota ainakin allekirjoittaneella oli cup-hurmoksessa. Hurmosta riitti siihen hetkeen, jolla Jyrki Paajasen ja Juhani Henrikssonin ansiokkaassa arvontalähetyksessä meidän tiemme osoitettiin Kokon tapaan Tampereelle.  Sillä kellon lyömällä laski oma cup-innostus pakkasen puolelle. Ei Tampereen tai Classicin vuoksi vaan menetetyn kotipelin vuoksi. Luvassa on varmasti minulle ainutlaatuinen hetki olla Classicin pesukoneessa. Saippuat kainaloon ja pyyhe mukaan niin siistinä poikana kotiutuu reissusta. Kotikaukalosta osaisi tietysti paremmin kotiin. Ainakin jos vaimo suostuisi taluttamaan. 

On ymmärrettävää etteivät liigajengit suostu pelamaan automaattisesti alasarjaporukoita vastaan vieraissa. Ainakaan näin pohjoisessa asti. Bussikilometrejä tulee rutosti muutenkin. Takapuoli puutuu, ja miehet kiiltävine toolbageineen tippuvat kartalta. Kuitenkin ilman liigajengejä koko cupin merkitys katoisi kuin minkki yöhön. Liigajengit on siis pidettävä mukana, vaikka se lisäisi liigapelaajien loukkaantumisriskiä, sekoittaisi Salibandyliigan peleihin valmistautumista tai lisäisi matkakuluja. Lajikulttuurin kehittyminen vaatii liigajoukkueiden osallistumista. Ja salibandyn asema lajikartalla vaatii sitä. 

Kaikkien liigajoukkueiden osallistuminen puhaltaisi lajikulttuurin purjeisiin lisätuulta tuutin täydeltä. Täydet urheiluhallit, karnevaalitunnelma, upea peli ja sen myötä huikean positiivinen näkyvyys poikisivat valtavan isoja asioita salibandyn eduksi, lajien välisessä verisessä kisassa harrastajista ja tukirahoista. Ehkä alasarjajoukkueen puuhamiehen seuraavan syksyn sponsorikierros rikin katkuisella teollisuusalueella poikisi seuran kassaan muutaman viisikymppisen hieman aiempaa helpommin. Cup-kotipelitapahtuman läpieläminen antaisi lisävoimaa seuraavien kausien läpivientiin. Ja tuskin liigajoukkue puppeloisi jatkopeliä. Ainakaan kovin usein. Ja jos puppeloisi, niin eikö se lisäisi hieman kadoksissa ollutta cupin magiikkaa ja edelleen näkyvyyttä. Niin taisi jo käydä Turussa.

Voitaisiinko ajatella, että kotijoukkue osallistuisi jollain tapaa liigajoukkueen matkakuluihin tai jos antaisi osan lipputuloista korvaukseksi matkan vaivoista? Voisiko liitto tukea vieraspeliin matkaavia liigajengejä? Pitäisikö cupin palkintorahoja jakaa isommalla kädellä, jotta kaikki liigajoukkueet tulisivat mukaan? Cupissa menestyminen kehittää varmasti myös liigajoukkueita pelaamaan painetilanteissa. Taito, jota tarvitaan, mikäli haluaa joskus nostella mestaruuskannuja. 

Salibandylla on cupissa valtava potentiaali kasvattaa näkyvyyttä urheilukartalla. Mitä paremmin paikalliset pikkuseurat jaksavat pumpata toiminnassa mukana, sitä paremmin menee myös kilpatasolla, ja sen seurauksena kansainvälisesti. Suomen cupin sääntöjen muuttaminen ei yksin käännä seuraavia MM-finaaleja sinivalkoisten eduksi, mutta yhtään kiveä ei kannattaisi jättää kääntämättä tässäkään savotassa, jossa tavoitteena on hienosti imagoaan kohottaneen lajin pumppaaminen entistä salonkikelpoisemmaksi. Tähän tarvitaan koko salibandykentän into ja osaaminen. Sen kasvattamiseen ei tarvita kuin yksi alasarjajoukkueen ja liigajoukkueen kohtaaminen Suomen cupissa. Alasarjajoukkueen täpötäydessä kotihäkissä.

KeLy pelasi itsensä Suomen cupin puolivälieriin

Kellon Lyönnin miesten salibandyn edustusjoukkueen taival Suomen cupissa jatkuu kahdeksan parhaan joukkoon. Lyönti kaatoi vieraskentällä Jyväskylän O2:n isänpäivänä pelatussa kamppailussa lukemin 8-4.

Isäntien taktikointi osui omaan nilkkaan

Otteluparien arvonnan ratkettua alettiin joukkueiden kesken sopia otteluajankohtaa. KeLylle oli merkitty iltaottelu Rovaniemelle RSB:n kotiluolaan lauantaiksi. Tästä johtuen O2 halusi aloittaa pelin sunnuntaina jo kello 13.00. KeLyn onneksi Rovaniemellä oltiin ajan tasalla, ja tahtotila Rovaniemen ottelun siirtämiseen oli heti vahva. Se onnistui, ja niin Lyönti pääsi aloittamaan matkan Suomen Ateenaan jo lauantai-iltana.

Isäntien kikkailu antoi KeLyn pelaajille lisäenergiaa valmistautumiseen. Joukkue piti kevyet harjoitukset Pyhäjärvellä, josta se matkasi tutuksi tulleisiin Pihtiputaan mökkimaisemiin. Pelipäivän joukkue aloitti aamureippailulla jäähilesateen rummuttaessa tahtia jylhiin kuusen oksiin. Pelaajien korvissa ropina muodostui voitontanssin alkutahdiksi. Vastustaja tuskin oli herännyt niin aikaisin tekemään yhteistä aamujumppaa. Lihakset ja mieli saatiin näin mainiosti heräteltyä, ja joukkue saapui hyvissä ajoin hienolle Jyväskylän Monitoimitalolle.

Vahva alku pohjusti voiton

Kotijoukkue pyrki aloittamaan ottelun isännänotteella. Vierasjoukkueen laadukas valmistautuminen takasi kuitenkin sen, että Lyönti selvisi alkurynnistyksestä puhtain paperein. Myös Jesse Kamulan huipputorjuntoja tarvittiin alussa muutamaan otteeseen. Viiden minuutin pelin jälkeen painopiste alkoi siirtyä kotijoukkueen päätyyn. Kahdeksen minuutin kohdalla huippupelin pelannut pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (3+1) pamautti lyöntilaukauksellaan pallon verkon perukoille hienosta Harri Keskisipilän (1+1) tarjoilusta.

Reilun kolmentoista minuutin pelin jälkeen väkevästi pelannut Antti Eskonpekka (1+1) pääsi kuin varkain livahtamaan laidasta parhaalle vetosektorille, josta napakka rannelaukaus napsahti vastustamattomasti ohi kotijoukkueen maalivahdin. KeLyn hyvä ote poiki pian myös mahdollisuuden ylivoimapeliin. Treeniviikolla hiotut napsahtivat heti kohdalleen, kun Harri Keskisipilä löi pallon maaliin Juho Krankan (1+2) tarjoilusta. Näin erätauolle siirryttiin vieraiden jykevässä komennossa.

Toinen erä tasaisempaa pelaamista

Erätauolla KeLyn keskittyminen pysyi hyvin kasassa, ja joukkue tuli toisen erän alkuun vahvalla otteella. Joukkue myllytti peliä isäntäpäädyssä vaihto toisensa jälkeen. Neljään minuutin kuluttua reikäpalloa oli kaivettu kaksi kertaa O2:n verkosta, kun Kinnunen ja Krankka iskivät lukemat 5-0 KeLyn hyväksi.  Tässä kohtaa isäntien oli pakko vetää happea aikalisällä.

Aikalisä auttoi kotijoukkuetta, ja se sai hieman otetta pelistä. Muutaman minuutin kuluttua kotiyleisö sai juhlia kotijoukkueen avausmaalia, kun pakin paikalta lähteneen vedon eteen ei saatu KeLyn pelaajia. Ottelun puoliväliin tultaessa peli tasoittui, mutta Jukka Kinnusen perässä juosseet puolustajat olivat pakotettuja estämään Putaan pikakiituria, ja näin vieraat pääsivät jälleen ylivoimalle. Kinnunen kiitti mahdollisuudesta itse, ja pamautti pallon tuhannen taalan paikalta verkon perukoille. Erän lopulla nähtiin vielä kotijoukkueen ylivoimamaali, jonka KeLy puolestaan kuittasi Juuso Pohjosen toimesta omalla ylivoimaosumallaan. Näin Lyönti pääsi päätöserään viiden maalin etumatkan turvin.

Etumatka riitti komeaan voittoon

Päätöserässä vieraiden ote pelistä ei ollut enää ottelun alun tasolla. Kotijoukkue löi kaiken voimansa peliin kaventaen ottelun vajaan kahden minuutin kohdalla. Reilun minuutin kuluttua KeLyn kakkosketju onnistui tärkeään paikkaan. Vahvan puolustuspelaamisen jälkeen peli käännettiin isäntäpäätyä kohti, ja kyntöhevosen uutteruudella töitä tahkoava Toni Tuovila (1+0) pamautti pallon maaliin toisen kuusamolaisen, Pasi Mursun (0+1) oivasta tarjoilusta.

Pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen siivitti joukkueensa jatkoon

Pelimiehen kympillä Lyönti pyrki pelaamaan aikaa pois kellosta. Kotijoukkue karvasi aktiivisesti, ja KeLyn pelaajat eivät saaneet palloa liikkeelle riittävän nopeasti. Näin ote liusui isännille, mutta uhrautuvan puolustuspelaamisen, Jesse Kamulan huipputorjuntojen ja onnenkin siivittämänä KeLy onnistui taistelemaan ottelun voiton itselleen. Vain ex-KeLy Niko Kuuselan maalinedusruuhkasta näpäyttämä pallo löysi tiensä Kamulan selän taakse. Viimeiset minuutit kuluivat nopeasti umpeen, ja niin historialliset Suomen cupin voitontanssit saattoivat alkaa Monitoimitalon parketilla.

"Joukkueelle pitää antaa iso sulka hattuun valmistautumisesta. Otimme parin viikon ajan teemaksi pelata kauden paras peli tässä kohtaa. Mielestäni onnistuimme siinä erinomaisesti. Vastustaja jäi telineisiin, eikä saanut meitä enää kiinni. Ykköskenttämme kantoi vastuunsa maalinteossa, ja muut ketjut tukivat joukkuetta omalla tavallaan. Kyllä tämä oli todella koko joukkueen. Tämän pitäisi riittää viemään meidät Suomen cupin finaalitapahtumassa pelattavaan pikkufinaaliin. Se on varmasti monelle pelaajalle ainutlaatuinen kokemus pelaajauralla. Katsotaan kuitenkin sitä ennen seuraava vastustaja, ja ladataan siihen teemaksi pelata uran paras peli", tunnelmoi joukkueen siivilleen ottanut pelaajavalmentaja Kinnunen,

Suomen cupin puolivälierissä on jäljellä kuusi liigajoukkuetta mm. SPV, SSV, Classic ja mestari Happee. Toinen kakkosen joukkue nähdään myös kahdeksan parhaan joukossa, kun kotonaan liigajoukkue Nokian Krp:n pudottanut FBC Turku jatkaa cup-taivaltaan.

Ottelun pöytäkirja

Antsan tähdet:

*** Jukka Kinnunen - "Take us on your mighty wings tonight" Sepät on Seppiä. Say no more!

** Jesse Kamula - Otti tärkeät pelastukset ottelun ratkaisuhetkillä, alussa ja lopussa. Kamula on jum..

* Janne Peltola -Raatoi puolustuksessa kuin nälkäinen raksamies Hermelin grillilautasen ääressä!

Kellon Lyönti jatkaa voittoputkessa

Kellon Lyönnin miesten salibandyjoukkueen voittoputki kasvoi sunnuntaina 2.11. pelatun ottelun jälkeen viiden ottelun mittaiseksi. KeLy nuiji Jatulissa vieraaksi saapuneen sarjanousija SBT Suolan lukemin 17-8.  Lyönti on toistaiseksi ollut voittamaton kaikissa virallisissa peleissä.

Shokkihoito herätti kotijoukkueen

Tuukka Kivioja säkittää maalin Juho Krankan tarjoilusta

Ottelu alkoi isäntien kannalta äärimmäisen löysällä otteella. Joukkueen pelikuri oli kadoksissa. Vieraat kiittivät muutamasta helposta keskialuuen virheestä pamauttaen Jatulin yleisön mykistävät 0-3-johtolukemat. Yleisön onneksi shokkihoito herätti isännät pelaamaan. Joukkueen riveissä tekemiseen haettiin uutta puhtia vaatimalla tason nostoa kaikilta pelaajilta. Juho Krankan (5+2) ja Juuso Pohjosen (1+2) maaleilla KeLy tulikin nopeasti iholle, mutta erän puolivälissä vieraat onnistuivat kertaalleen. Pelin painopiste oli kuitenkin siirtynyt koko ajan Suolan päätyyn, ja niin seuraavien kuuden minuutin aikana isännät takoivat neljä maalia siirtyen kahden maalin karkumatkalla. Molemmat joukkueet onnistuivat kertaalleen erän lopulla ja niin erätauolle mentiin KeLyn komennossa lukemista 7-5.

"Tulimme matsiin erittäin veltolla asenteella. Pelimme on kulkenut viime aikoina tosi hyvin. Siitä johtuen ennakkosuosikin haasteena on kaivaa aina oikea asenne esiin, koska peli alkaa aina nollista. Tämä oli meille hyvä muistutus jatkoa ajatellen. Oli hienoa seurata kolmosketjun kavereiden pyöritystä. Kovia lukuja nuorilta pojilta. Toivotaan jatkossakin onnistumisia koko porukalle", tiivisti pelitapahtumat pelaajavalmentaja Jukka Kinnunen (1+2) ottelun jälkeen.

Toinen erä voiton sinettinä

Erätauolla KeLyn kopissa oli paljon vimmaa sekavan pelaamisen vuoksi. Joukkueen onneksi höyryt purkautuivat ulos oikealla tavalla. Ryhmä noudatti pelisysteemiä huolellisesti, ja paine pysyi vieraspäädyssä. Tuloksena nopeat kolme maalia, minkä seurauksena vastustaja yritti koota rivejään aikalisän turvin. Aikalisän jälkeen Suolan parhaiten onnistunut pelaaja Aleksi Kauhanen (4+1) pyöräytti maalin, johon KeLy vastasi kahdella. Tämän jälkeen Kauhanen osui uudelleen, ja jälleen KeLy iski kaksi maalia. Päätöserään lähdettäessä KeLy johti 14-7.

Päätöserä pelkkää kosmetiikkaa

Konsta Kivioja tehoili 3+2

Päätöserässä KeLy antoi peliaikaa myös vähemmän pelanneille pelaajille. Tahtia se ei juuri hidastanut vaan isännät jatkoivat aktiivista pelaamista luoden solkenaan tekopaikkoja vierasmaalille. Osumatarkkuudessa oli kuitenkin hiomisen varaa ja niin ensimmäiseen kahdeksaan minuuttiin kirjattiinkin "vain" kolme maalia kotijoukkueelle, kun hienon ottelun taituroineet Niilo Klytseroff (3+1) ja kotidebyytin tehnyt Konsta Kivioja (3+2)  täydensivät iltansa hattutemppuihin. Vieraat osuivat kertaalleen erän lopulla. Näin kotijoukkueen voitoksi kirjattiin loppulukemat 17-8.

"Tänään oli helppo pelata tuttujen poikien kanssa. Saimme pallon mukavasti liikkeelle ja ruuti oli kuivaa tekopaikoissa. Meillä on ketjussa hyvin samankaltainen ajatus pelaamisesta. Parkettipelit asettavat nykyään haastetta, koska viime kaudet olen tottunut kaupungissa mattoon. Jatuli on kuitenkin parketeista se parhain. Oli myös hienoa päästä vihdoin pelaamaan kotiyleisön eteen oman kylän joukkueen nutussa", tuumi taiston tautottua Oulun Luistinseuran riveistä  rinnakkaisedustusoikeudella KeLyssä pelaava Konsta Kivioja.

Kellon Lyönnin seuraava ottelu on sunnuntaina Jyväskylässä, jossa se kohtaa Suomen cupin neljännesvälierässä paikallisen O2-JKL:n. Voittaja menee kahdeksan parhaan joukkoon ja saanee sen myötä vastaansa liigajoukkueen. Kotipelit jatkuvat Jatulissa 16.11., jolloin vastassa on UIFK.

Antsan tähdet:
*** Juho Krankka - Viisi maalia siivitti isännät selkeään voittoon
** Konsta Kivioja  - Kopeckyn debyytti oli erittäin vakuuttava
* Niilo Klytseroff - Nippe(li) kikkaili jälleen hatullisen maaleja