Otteluraportti: Merikoski SBT - UIFK 8.12.

Paljon on vettä virrannut Merikosken kanavissa pitkän syksyn aikana, mutta viestiä kosken poikien avausvoitosta kakkosessa virrat eivät ole mukanaan kuljettaneet. Pakkaskelien saapuessa kaupunkiin, tummanpuhuvien virtojen vuolas kumina muuttui iloisiksi voiton säveliksi. Sattui nimittäin viimeinen niin, että kopot sanalla sanoen kairasivat työvoiton varsin nimekkäästä paikallisvastustajastaan, oululaisesta UIFK:sta. Kuosittuneen Merikosken historiallinen avausvoitto miesten kakkosessa kirjattiin lukemin 7-6.

Puolustuspelin kautta kohti tavoitetta

Nuoren joukkueen haasteena on pitkin syksyä ollut oman maalin varjeleminen vihollishyökkääjien lähentelyiltä. Teemaksi ennen peliä nostettiinkin syystä puolustamisen jalo taito ja asenne. Toteuttaminen onnistui pääpiirteittäin hyvin, ja päätöserän ratkaisevilla hetkillä yleisö sai todistaa myös maalivahti Jarkko Heikkisen tärkeitä torjuntoja, jotka sinetöivät tiukan pelin voiton isännille.

"Ensimmäisessä erässä oli meidän päässä kohtuullisen vähän vaarallisia paikkoja, mutta vieraat näyttivät kyllä osaamisensa paikan saatuaan. Toisessa erässä sai huhkia jo paljon enemmän, ja onneksi kolmannessa erässä löytyi sitten torjuntavire tärkeään paikkaan. Tuntui myös, että kenttäpelaajat auttoivat maalin edustalla nyt aiempaa paremmin, mitä tarvitaan jatkossa entistä enemmän", puntaroi Muhoksen unelmavävynä palkintoja kahminut maalivahti Heikkinen.

Tasaista vääntöä kaksi erää

Kaksi ensimmäistä erää joukkueet painivat tasatahtiin. UIFK aktivoi karvaustaan toisessa erässä, minkä seurauksena isännät saivat muutamia maukkaita pelinkääntöjä, joihin vastustajan oli vastattava rikkeellä. Ensimmäinen ylivoima ei vielä tuottanut tulosta, mutta toisen ylivoiman lopulla joukkueen ykköspakkipariin kuuluva Jeremia Similä (1+0)  täräytti kuulan ylähyllylle uskollisen pakkiparinsa, Tommi Wianderin (0+2) syötöstä. Vieraat vastasivat nopeasti menemällä 3-4 johtoon, mutta tällä kertaa kopojen usko ei loppunut vaan hienon paluun vaikean syksyn jälkeen tehnyt Santeri Talja (1+0) pamautti pallon UIFK:n verkon perukoille, myös ensimmäistä peliään harjanneen Joona Palokankaan (0+1) tarjoilusta. Isännät napauttivat pelinkäännöstä vielä maukkaan pukukoppimaalin erän loppuun, kun tunnollisesti koko syksyn urakoinut Tuukka Kivioja (1+1) puttasi pallon ilmasta sisään.

"Koko syksy on koitettu työteliäästi painaa hommia, vaikka tulosta ei pisteiden valossa ole hirveästi tullut niin itselle kuin joukkueellekaan. Tänään oli hieno onnistua viimein maalinteossa. Oma kehittyminen näkyy siinä, että aikaa ja tilaa alkaa olla nyt enemmän käytettävissä ja juoni pelaamiseen on löytynyt mukavasti. Vielä pitää parantaa paljon, mutta siksihän tässä touhutaan", jutteli silmiin pistävän iloinen Puttaan veijari Tuukka Kivioja pelin päätyttyä.

Päätöserä tarjosi jännitysnäytelmän

Kolmannesta erästä muodostui hermoja raastava. UIFK tuli tasoihin jo ennen erän puoliväliä, eivätkä kopot meinanneet saada palloa vastustajan maaliin millään konstilla. Painostus alkoi kuitenkin kantaa hedelmää, ja ylivoimapelissä Eerik Lukkari (2+0) otti jälleen avaimet omiin käsiinsä kanttaamalla pallon takayläkulmaan. Seuraavassa vaihdossa valtavasti otteitaan parantanut keskushyökkääjä Elias Muraja (1+0)  runnoi maalin edestä voimalla kosken pojat jo kahden maalin karkumatkalle. Peliaikaa kellossa oli vielä raastavat neljä minuuttia. Vieraat turvautuivat tässä kohtaa aikalisään.

Karuselli pyöri seuraavat kaksi minuttia isäntien alueella, kun vieraat ottivat maalivahtinsa pois. Vajaat kolme minuuttia ennen päätössummeria kotijoukkue haki aikalisän avulla tiiviyttä puolustuspelaamiseensa, mutta siitä huolimatta kaikkien salibändereiden kaveri, rautavuori Esa Valli napautti pallon vastustamattomasti takayläkulmaan, kun kellossa oli vielä reilut kaksi minuuttia peliaikaa jäljellä. Kosken pojat raatoivat tärkeitä sekunteja pois kellosta, mutta ihan viime sekunneilla hermo petti aavistuksen, ja palloa pelattiin korkealla mailalla, minkä seurauksena vieraat pääsivät juonimaan ylivoimavapaalyöntiä noin kuuden metrin päästä maalista. Sekunti oli kuitenkin liian lyhyt aika kuvion toteuttamiseen, joten riumukkaat voitontanssit saattoivat alkaa summerin törähdettyä pelin päättyneeksi.

"Pienehköä tutinaa oli lopussa meillä, kun ei oikein pystytty pitämään palloa itsellä. Onneksi pelikovuutta löytyi nyt sen verran, että johtoasema saatiin pidettyä. Tässä voitossa oli monta isää, kun kaikki olivat homman takana. Varmasti tämä antaa lisää energiaa ja uskoa tekemiseen, jota kyllä on vielä jäljellä koko loppukauden. Voitto maistuu juuri nyt kuitenkin äärimmäisen makealle", paalutti ajatuksiaan kauden tähän saakka parhaan pelinsä pelannut puolustaja Jukka Salmela.

Eerik Lukkari juhlii komeaa maaliaan

Kosken poikien pelit jatkuvat seuraavan kerran perjantaina 20.12. Limingan junaseisakkeen vaiheilla, jossa divarinousuvauhtia jyskyttävä kotijoukkue on valmis antamaan vierailleen kenties sarjan kovimman haasteen.

Merikoski SBT - UIFK: Ottelupöytäkirja 

Otteluennakko: Merikoski SBT - Papas 1.12.

Aika rientää nopeasti ja joulukuu on käsillä, mikä kosken poikien osalta tarkoittaa ensimmäisen sarjapuolikkaan loppurutistusta. Joukkue kohtaa äärimmäisen kovat, taitavat ja ennen kaikkea valtavan rutinoituneet joukkueet; Papasin, Uleåborg IFK:n ja vielä ennen joulua sarjanousua rakentelevan Limingan.

Lähtökohdat Papasin kampittamiseen kotiottelussa ovat haastavat, kun kapteeni Ville Mänty joutui telakalle noidan nuolen kiusaamana. Kaiken hyvän lisäksi flunssaepidemia on ravistellut kovalla kädellä joukkuetta. Ketjuja on parsittu kasaan urakalla, ja kaikki liikkumis- tai ajattelukykyä osoittavat pelaajat on kärrätty harjoituksia muistuttaviin sosiaalihyppelyihin. Sankarin viittoja täytyy nyt sovitella uusien sotureiden ylle, ja toivoa, että viitta lepattaa talvisessa viimassa, jonka on lupa sunnuntaina puhaltaa mereltä sisämaahan päin.

Papas saapuu Ouluun pienessä vastatuulessa; joukkueella on yllätyksellisesti kasassa vain neljä sarjapistettä kuuden pelatun ottelun jälkeen. Tämä ei varmasti tyydytä seuran valmennus- ja pelaajaguru Jani Lipsasta, joka pelikunnossa olleessaan on alati vaarallinen pelaaja ja hankala vartioitava. Lisäksi valmennusvastuuta leveillä harteillaan kantava alakerran kolossi Ilkka Kantola on takulla valmis osoittamaan pelikovuuttaan kulmaväännöissä. Näin ollen valtava urakka odottaa jälleen kosken poikia sunnuintain näytelmässä.

Ottelu pelataan sunnuntaina 1.12. kello 14.00 Oulun Urheilutalolla. Tervetuloa kannustamaan kosken pojat voittoon!

Tuplaviikonloppu Uudessa Oulussa

Tasainen paikallisvääntö

Kosken poikien ottelut jatkuivat kolmen viikon huilin jälkeen lauantaina 23.11. Oulun salibandypyhätössä, paikallisen Urheilutalon hellässä huomassa. Paikalle oli kokoontunut lähes salintäyteinen yleisö katsomaan paikallisvääntöä Merikosken ja Koskelankylän Riennon välillä. Ottelusta muodostui tasainen alusta pitäen, eikä eroa paremmuuteen saatu jatkoajankaan puitteissa. Pisteet jaettiin 5-5 -lopputuloksen myötä.

Merikosken maaleista vastasivat jälleen maalinteon ykköspyssyt Eerik Lukkari (2+0) ja Mika Heiskanen (3+0). Kosken karvaus -ja puolustuspelaaminen oli kohtuullisen tiivistä, jonka turvin isäntien vaarallisimmat pelaajat eivät päässeet turhan usein laadukkaisiin maalipaikkoihin. Vieraat olivat toisessa erässä pienessä sillassa, kun kotijoukkue otti 3-1 -johtolukemat. Vieraat punnersivat ensin pelin tasoihin, ja erän lopussa nähtiin vielä johtomaalikin.

Kolmas erä oli kauttaaltaan varsin varovaista peliä. Erän edetessä KoskRi tuli vuorostaan ensin rinnalle ja ohi. Tähän onneksi vieraat pystyivät vastaamaan erän viimeisellä neljänneksellä, ja edessä häämötti hermoja raastava jatkoaika. Jatkoajalla molemmilla oli paikan puolikkaansa, mutta kuulaa ei saatu verkon perukoille, saati maaliviivan yli ja näin tasapeli oli edessä.

Kotijoukkueen onnistujia maalinteossa kunnostautuneiden pelaajien lisäksi oli puolustusosasto, joka pystyi huhkimaan ahkerasti puolustussuuntaan ja sen lisäksi saamaanpalloa liikkeelle yläkertaan. Vieraiden yritteliäimmät pelaajat olivat puolestaan OLS-avut Matias Tiira ja Samuli Saukko. Merikosken leirissä piste maistui voitetulle pisteelle, ja ero karsijan paikalla majaileviin isäntiin säilyi yhdessä pisteessä.

Jatulista oppia

Sunnuntaina 24.11. kopojen matka jatkui Uuden Oulun reunamille susirajan tuntumaan, Kiiminkijoen törmän reunalle rakennettuun uljaaseen Jatuliin. Kovana kotijoukkueena tunnettu paikallinen Kellon Lyönti hurjine kuusamolaisvahvistuksineen osoittautui juuri niin kovaksi kuin ennakolta saattoi arvata. Kopot saivat Jatulista arvokasta oppia pelin perusasioiden suorittamiseen laadukasta kakkosen porukkaa vastaan.

Isäntien pelitapa oli tiedossa ennakolta, mutta liekö ottelun alkamisen siirtyminen aiheuttanut keskittymiseen aukkoja, kun isännät johtivat kamppailua jo ennen ensimmäisen peliminuutin umpeutumista. Vieraat paransivat otteitaan erän edetessä, mutta pallollisen pelaamisen epätasaisuus vei terän avauspelaamisesta. Tauolle siirryttiin KeLyn 2-0 -johtoasemassa.

Toiseen erään löydettiin lääkkeitä KeLyn karvin ohittamiseen, mutta toteuttaminen jäi liian usein pomputtelun asteelle. Kotijoukkue käytti saamansa paikat armotta hyväkseen, ja peli oli nopeasti 5-0. Tässä kohtaa vieraat vaihtoivat maalivahtiaan. Kopot saivat kovan yrityksen tuloksena kaksi ylivoimaa toisessa erässä, joista toinen tuotti tulosta, kun viikolopun tasaisin suorittaja Tommi Wiander kanttasi kuulan ylähyllylle.

Kolmanteen erään lähdettäessä vieraat pyrkivät lisäämään painetta KeLy-päätyyn. Muutamaa hyvää riistotilannetta lukuunottamatta kopot eivät saaneet isännistään hippaa eikä rouva fortunakaan näyttänyt parempaa puoltaan maalineduspompuissa. Sen sijaan KeLy iski rutiinilla kolme maalia lisää aina paikan tullen. Enemmänkin olisi tullut, mutta Teemu Mustonen venyi muutamaan otteeseen todellisiin paraatitorjuntoihin. Ottelu kirjattiin KeLyn 8-1-voitoksi.

Tuplaviikonloppu oli uselle kosken pojalle laatuaan ensimmäinen, ja kieltämättä se näkyi hieman sunnuntaina. Tästäkin on otettava oppia jatkoon. Molemmissa peleissä oli paljon hyviä asioita, joita on jatkojalostettava huolella. Haaste on heitetty!

Viikonlopun peleistä on nostettava esiin tuomaritoiminta, kun molemmissa otteluissa homma pysyi hyvin hallussa, linja oli selkeä ja tasainen, eikä joukkueiden tarvinnut keskittyä epäolennaisuuksiin vaan itse pelaamiseen. Näitä lisää, kiitos!

Ottelutraportti: Merikoski SBT - OYUS 27.10.

Merikosken miesten edustusjoukkueen avausvoitto jäi yhä odottamaan itseään sunnuntaina pelatun ottelun jälkeenkin; Oulun yliopiston urheiluseura rosvosi vierasparketilta kaksi sarjapistettä lukemin 4-9.

 

Ottelun alku oli selkeää Merikosken hallintaa, ja joukkue pääsi luomaan avauspelaamisen kautta painetta vieraiden päätyyn. Avausmaali nähtiinkin jo reilun minuutin jälkeen, kun maalintekovastuuta kantoi jälleen Eerik Lukkari (2+0). OYUS alkoi erän edetessä päästä paremmin peliin mukaan, ja latoi kolme helpohkoa maalia isäntien huolimattoman pelaamisen päätteeksi. Lukkari toi illan toisellaan isännät maalin päähän erätauolle mentäessä.

 

Toinen erä alkoi kotijoukkueen osalta tarmokkaasti, kun Miikka Särkelä pamautti kaukolaukauksen ylähyllylle (1+0). Syötön maaliin tarjoili Mika Heiskanen (0+2). Hyvä työ valui kuitenkin nopeasti hiekkaan, kun vieraat näyttivät viimeistelyn mallia takomalla kolme maalia reiluun kolmeen minuttiin. Peli alkoi näyttää pelatulta, kun taulululla kimmelsivät vieraiden 3-6 -johtolukemat.

 

Kolmannen erän käsikirjoitus oli hyvin selvä: vieraat passailivat ja kotijoukkue viritteli kiriä. Muutama tekopaikka siunaantuikin erän alkuun, mutta vedot painuivat yksi toisensa jälkeen piippuhyllylle. OYUS paketoi pelin tekemällä ensin seitsemännen maalin ja heti aloituksesta kahdeksannen. Kotijoukkueen kapteeni Ville Mänty ohjasi maalin edestä isäntien neljännen maalin, mutta vieraat kuittasivat vajaat viisi minuuttia ennen loppua pelin loppulukemiksi 4-9.

 

Ottelupöytäkirja

 

------

 

Kopojen matka jatkuu tulevana lauantaina hirmuiseen Sastamolo Kingsin kotiluolaan, jonka uskomattomalla tsempillä kairaava kotijoukkue on tehnyt Euroopan pelätyimmäski hornankattilaksi.

 

 

Otteluennakko: MKSBT - OYUS 27.10.

On pimeä lokakuinen ilta vieläkin pimeämmällä Urheilutalon käytävällä. On syysloman maanantai. Vain vähäistä liikettä. Ei pipo silmillä laahustavia toolbag-sankareita. Ei discopopin tahtiin hyppiviä mammoja. Uninen tunnelma leijuu harmaana koko käytävän pituudelta. 

Pukukoppi kolmosen ovi avautuu. Hiljaa, mutta määrätietoisesti. Tutun oloiset kasvonpiirteet kätkeytyvät rehottavan lomaparran taakse. Sunnuntaina vieraaksi asettuvan joukkueen soihdunkantaja, nimeltämainitsematon maaliruisku avaa oven. Samalla hetkellä lukemattoman määrän kakkosen pelejä luutineen vastustajan alakerran kivijalan leukaperät ilmestyvät peittämään oven karmin. Jotain kummaa on tekeillä.

Sali onkin jo vapaa. OYUS sai harjoituksiinsa porukan kokeneimmat pelaajat, kun nuorisokaarti painaa pitkää iltaa opiskelijakinkereissä. Karmea tilanne sunnuntain peliä ajatellen. Kotijoukkueen valmennus tarjoaa kyynel poskellaan mahdollisuuden tulla mukaan harjoittelemaan Kosken mukaan. Tarjoukseen sisältyy koira haudattuna: huoltava kuntopiiriharjoitus. 

Kokeneet konnat haistavat mädän raadon jo kaukaa. Vaikka käsitteen todellinen sisältö on fyysisesti avamaatta, eivät näillä aamuilla koristellut aseveljet astu enää naamioimattomiin miinoihin niin kuin se entinen rintamamies. Kuin salaman iskusta painuvat pipot syvemmälle päähän.  Kiitokset "hienosta" tarjouksesta jäävät leijumaan pölyisen lattian tuntumaan, pelaajien poistuessa kohti unisen käytävän päätyä. Viimeisenä henkäyksenä käytälle jää tulevia pelajaapolvia muistuttamaan kaiku; "on tässä tullut jo tähän ikään treenattua."

Hölmistynyt Merikosken valmennusjohto haukkoo henkeään unisen käytävän unisimmassa kohdassa. Vain vaivoin voidaan huomata, että säikähtäneet pelaajaparat unohtivat avaimen pukkarin oveen. Suuresta kunnioituksesta, ja vielä suuremmasta myötätunnosta hienoja urheilijoita kohtaan, päättää valmennusjohto palauttaa avaimen vahtimestareille. Näin pojat säästyvät elämänsä suurimmalta löylyltä, joka Urheilutalolla annetaan avaimensa hukanneille tunareille. 

Erikoisista sattumuksista huolimatta, ja pienen aikalisän turvin, Merikosken valmennusjohto saa kerättyä itsensä. Kymmenen minuuttia myöhemmin alkaa huoltava harjoitus aivan ajallaan, ja oudot tapahtumat lokakuisen Urheilutalon käytävällä painuvat unholaan. Armottoman hikinen latautuminen sunnuntain matsiin on alkanut.

------

Kuka saa löylyttää ja ketä? Onko pukkarin avain jälleen letkan viimeisellä miehellä? Toimivatko Urheilutalon kirkkaat valot niin salissa kuin sosiaalitiloissakin? Tule, ja totea kaikki tämä sekä paljon muuta.

Merikoski SBT - OYUS sunnuntaina Oulun Urheilutalolla kello 19.00! 

Liput 3 €. (Ei sisällä huoltavaa harjoitusta!)

Otteluraportti: NSB - Merikoski SBT 19.10.

Merikosken miesten edustusjoukkueen matka kohti Rovaniemeä alkoi raikkaan lokakuisen pakkasaamun valjetessa. Treeniviikolla oli pyritty valmistautumaan huolellisesti energiseksi tiedetyn rovaniemeläisryhmän kaatamiseksi. Ottelusta odotettiin tasaista, ja sellainen siitä myös muodostui. Jatkoajankaan jälkeen tulostaululta ei voitu osoittaa toista paremmaksi, joten pistejako oli välttämätön toimenpide ottelun päättyessä 5-5 -lukemiin.

Nousevalla käyrällä

Kosken poikien yhtenä pääteemana on nouseva käyrä. Pelillisesti joukkue on pystynyt pitämään kulmakertoimen sangen korkeana, mutta muutamissa kohdissa peli-ilmeeseen on kaivattu lisää uskallusta ja rohkeutta. Joukkueen nuoriso-osasto vastasikin erinomaisesti huutoon tässä kohtaa ja pelasi vahvan avauserän. Seuran b-junioreita edustavat sällit näyttivät esimerkkiä rohkeasta hyökkäyspelaamisesta ja pelinavaamisesta. Kokeneemmat pelaajat heräsivät myös talkoisiin erän loppupuolella, ja ensi kertaa kauden aikana edes Kirsi Salokaan ei olisi löytänyt joukkueesta heikointa lenkkiä. 

NSB siirtyi johtoon vasemmalta sektorilta lähteneellä lyöntilaukauksella. Vieraat olivat avauskympin pienoisissa vaikeuksissa saada omaa peliään rullaamaan, mutta otteiden kohentumisen myötä pelin painopistettä saatiin siirrettyä myös isäntien päätyyn. Lisääntynyt aktiivisuus poiki pian myös ylivoiman. Jeremia Similän toimitettua kuulan maalinsuulle, oli ensimmäisenä pallossa vielä viime kaudella rovaniemeläisten riveissä pelannut Toni Tuovila, joka punnersi pelivälineen maalin perukoille. Erätauolle poistuttiin 1-1 -tasalukemissa.

Tasaista vääntöä jatkoaikaa myöten

Toinen erä alkoi vieraiden komennossa. Eerik Lukkari iski näyttävällä kantilla vieraat johtoon, ja heti seuraavassa vaihdossa Miikka Särkelä uunotti rovaniemeläispuolustusta pamauttaen taulululle kahden maalin johtolukemat. Merikoski hallitsi hienokseltaan kenttätapahtumia, mutta kotijoukkueen onnistui kaventaa peli ennen ottelun puoltaväliä. Vieraat saivat kuitenkin uuden ylivoimamahdollisuuden, jonka erikoistilannespesialistit Tuovila ja Similä hoitivat mallikkaasti. Tällä kertaa maalin pamautti Similä laserin tarkalla kudillaan, johon pohjatyön tarjoili Tuovila. 

Isännät kipusivat jälleen maalin päähän, mutta kotijoukkueen maalivahdin lähdettyä vastaan irtopalloa, pääsi Lukkari tuikkamaan pallon jälleen kotijoukkueen maaliin, ja Koski juhli 3-5 -johtomaalia. NSB runttasi vielä erän loppuun kertaalleen pallon pussiin hienon kaukolaukauksen päätteeksi syntyneestä pompusta. Pukukoppimaalin myötä kolmannesta erästä muodotui jännittävä.

Kolmas erä tarjosi paikkoja molemmille joukkueille. NSB:n takaa-ajon huippukohta nähtiin erän alkupuolella, jonka jälkeen molemmilla joukkueilla oli riittävästi tilaisuuksia ratkaista ottelu itselleen. Vieraille tarjoiltiin ylivoimapeliäkin kahteen otteeseen, mutta uhrautuvasti pelannut kotijoukkue peitti laukaukset yksi toisensa jälkeen, ja ihan viime minuuteilla tulleen läpiajon pelasti viimeiseen erään vaihdettu maalivahti. Jatkoajalla sama käsikirjoitus toistui vieraiden sutiessa avopaikasta ohi ja isäntien vedon pomppiessa tolppaan. Summeri töräytti pelin päättyneeksi ja juryn kokoontuessa toimitsijapöydän vaiheille, voitiin todeta pistejaon olleen kenttätapahtumia vastaava lopputulema. 

Molemmissa leireissä oltiin kohtuullisen tyytyväisiä pistesarakkeen puhkeamiseen. NSB tulee vielä ottamaan hyviä päänahkoja Keltakankaan pomppuparketilla. Merikosken matka jatkuu ensi viikon osalta kohti tuimaa OYUS-ottelua, jossa mitataan kesäharjoittelun onnistumista huikeassa coast-to-coast -pelaamisessa.

Otteluraportti: Merikoski SBT - RSB

Lokakuisen sunnuntain ratoksi pelattiin Oulun Urheilutalon pomppuparketilla mukiin menevä salibandyottelu. Valko-oransseissa nutuissa pörrännyt vierasjoukkue onnistui kampeamaan kaksi sarjapistettä napapiirin tuntumaan. Voittolukemat kirjattiin rovaniemeläisille 5-4. Hanakasti loppuun asti kairannut kotijoukkue joutui tyytymään jälleen hyvästä yrityksestä saataviin selän taputuksiin, mikä ei onneksi isäntiä lainkaan tyydyttänyt.

Ottelu alkoi aktiivisella pelillä puolin ja toisin. Jo 38 sekunnin pelin jälkeen reikäpalloa kaivettiin kotijoukkueen verkosta, kun vasemmalta kaistalta tulleesta vapaalyönnistä lähtenyt kantti pomppi maaliin. RSB viimeisteli vielä taukojohdoksi 0-2, kun se riisti pallon keskialueella. Siitä joukkue käänsi nopeasti pelin ylivoimahyökkäykseksi, josta pallo toimitettiin ohi Merikosken maalia vartioineen Teemu Mustosen, joka pelasi ottelun Jarkko Heikkisen jouduttua sairastuvalle.

Toinen erä jäi maalittomaksi, vaikka molemmille joukkueille tarjoiltiin ylivoimaa. Isäntien ote peliin parani pelin edetessä, ja toisen erän aikana kuula kilautettiin pariin otteeseen ylärimaan ja kertaalleen pilleri pyöri aivan maalin tuntumassa. Sanonnan mukaan lähellä ei lasketa, joten 2-0 -lukemat pitivät kutinsa päätöserään lähdettäessä.

 

Kolmannen erän spektaakkeli

 

Kolmas erä tarjosi sitten viihdettä koko kolmen euron edestä. Merikoski tuli erään vointontahtoa uhkuen, ja isäntien avausmaalin pommitti kolmosketjun kaislikon kuningas, Herra Hauki, Mika Heiskanen, jolta on lupa odottaa vastuunkantoa maalinteon saralla myös tulevissa otteluissa. "Ihan hyvä esitys meiltä. Pystyimme nostamaan tekemisen tasoa ottelun edetessä. Harmi tietysti ettei se riittänyt voittoon. Oma peli oli hankalaa, kun en päässyt oikein palloon käsiksi, mutta hienoa oli ampua jälleen maali. Itseluottamus omaan ja joukkueen tekemiseen on kasvanut koko ajan, ja kova työ tuo vielä palkinnon", jutteli Heiskanen pelin jälkeen.

Kolmosketju paransikin peliään kuin sika juoksuaan, kun nuorisokaarti punnersi väkisin itsensä pelin vaatimalle tasolle. Vieraat kunnostautuivat kuitenkin pian maalinteossa, ja lukemat 1-3 kertoivat omaa kieltään.  Kotijoukkueen mahdollisuus tuli pian ylivoimalla, jonka aikana Kosken taistelun ruummillistuma, Ville Mänty rouhi pallon maalin edestä sisään. Vieraat onnistuivat jälleen kuittaamaan maalin iskien taululle lukemat 2-4. 

 

Pian tarjottiin ylivoimamahdollisuutta, mutta tukkoisan oloinen ylivoima ei saanut ratkaisua aikaan, joten kotijoukkueen valmennus reagoi viittomalla aikalisän ylivoiman loppupuolella. Peluutusta tiivistettiin, ja ylivoimakoostumusta hämmennettiin. Aikalisän jälkeinen vaihto toikin kavennusmaalin, kun Ville Herva löysi pitkällä syötöllä Eerik Lukkarin, joka ohitti vieraiden maalivahdin. Pelin edetessä kohti loppuaan, Merikoski otti maalivahdin pois, ja kuudennen kenttäpelaajan turvin sen onnistui tasoittaa peli, kun Ville Hervan kantti löysi osui maalikehikon väliin. Syötön maaliin tarjoili hurjat peliminuutit urakoinut puolustaja Jeremia Similä.

Kapteenistoon lukeutuva Similä valoi uskoa omiin riveihin ottelun päätyttyä: "Kyllä meidän peli näin jälkikäteen ajateltuna ikävä kyllä suli jollain tapaa ensimmäisen erän maaleihin. Näin tiukassa pelissä ei saisi antaa yhtään ilmaista maalia. Hienoa tietysti, että pystyimme ensin pelamaan toisen erän tasan ja jopa voittamaan kolmannen. Joukkue näki, että kaikki on mahdollista myös kakkosen kärkisakkeja vastaan.  Uskon, että nämä kokemukset kantavat jatkossa. Mitään ei tietysti saa ilmaiseksi, mutta jos pystyimme tänään laittamaan RSB:n ahtaalle niin kovalla työllä voimme tehdä sen muitakin joukkueita vastaan."

 

Loppuratkaisu kokeeneen Jolman käsialaa

 

Vieraat eivät Merikosken tasoituksesta kuitenkaan hetkahtaneet. Seuraavassa vaihdossa kokenut Mikko Jolma sai hieman liikaa tilaa, ja haastoi voimakkaalla juoksulla itsensä pieneen maalintekopaikkaan, josta kehäkettu ujutti pallon isäntäveskarin kainalon ali rysään. Merikoski värkkäsi vielä muutaman paikan, mutta vedot viuhuivat ohi maalin. Loppusummeri töräytti pelin päättyneeksi, ja vieraiden voitontanssi saattoi alkaa.

Merikosken uusiutunut joukkue on nyt vääntänyt kaksi kovaa ottelua sarjan ennakkosuosikkeja vastaan. Joukkue ei ole onnistunut vielä avamaan pistetiliään. Ottelut ovat kuitenkin olleet pääpiirteittäin ihan tasaväkisiä, joten päätä ei ole syytä pistää puskaan. Seuraavaksi joukkue kohtaa Rovaniemellä paikallisen Napapiriin salibandyn, joka tunnetaan ahkerasta ja taistelevasta peli-ilmeestään. Luvassa ensi viikolla miesmerkkipeliä, bussireissu ja huikea taisto pisteistä joulupukin pajan kupeessa.

Kovien kohtaaminen Osa II - RSB Oulussa

Kosken poikien sarjapelit jatkuvat jälleen timantin kovalla ottelulla, kun Urheilutalon lokoisiin tiloihin matkaavat rovaniemeläisen salibandyn mannekiinit. RSB on selvä ennakkkosuosikki otteluun lähdettäessä. Päättyihän Rovaniemellä pelattu Suomen cupin ottelu rovaniemeläisten vakuuttaviin 5-2 -voittolukemiin. Rovaniemeläisten kokemus ja kunto ovat lisäksi sarjassa täysin omaa luokkaansa, joten täysi päivätyö odottaa isäntiä sunnuntaina.

 

Isäntien esimerkkijohtaja, kapteeni Ville Mänty odottaa entisen joukkuensa kohtaamista innolla. "Entinen porukkahan sieltä tosiaan asettuu vastaan. Se ilman muuta kääntyy voimavaraksi, kun pääsee vääntämään tuttuja poikia vastaan. RSB tulee varmasti tapansa mukaan peliin todella lujaa, ja meidän on oltava koko ajan varuillamme ja pysyttävä pelin sisällä. Varmasti mekin saamme saumamme ottelussa, ja ne pitää käyttää hyväksi. Tekemisen käyrä joukkueella on ollut nousujohteinen, joten pyritään laittamaan rovaniemeläiset lujille, ja katsotaan pelin päätyttyä lopputulos. Urheilussa saa aina sen, mitä ansaitsee."

 

Kosken maalissa ensiesiintymisensä kakkosen tasolla tekee Muhoksen oma poika, Jarkko Heikkinen. "On kyllä mukavaa päästä luukulle. Harmittaa tieytysti Mustin (Teemu Mustonen) loukkaantuminen maanantain treeneissä, joten pienenä yllätyksenä komennus tuli. Hyppysellinen perhosia on vatsassa tulikasteen alla, mutta innolla lähdin hakemaan uusia haasteita pelaajauralle ja nyt tässä on käsillä juuri sellainen. Yleensä olen myös pelannut hyvin paineen alla, joten toivotaan, että myös sunnuntaina näin käy. Mielestäni meillä on kehityskykyinen porukka, joka on treenissä koko ajan nostanut tasoaan. On jälleen hienoa päästä katsomaan mihin meidän joukkueen suorittaminen riittää kakkosen huippusakkia vastaan."

 

Tule ja näe ottelu livenä!

 

Merikoski SBT - RSB Oulun Urheilutalolla 13.10. kello 13.00. Liput 3 €.

 

Tervetuloa!

Otteluraportti: Merikoski SBT - SSRA

Sarja-avaukseen Oulun Urheilutalolle ilmestyi kopintäyteinen sakki kosken poikia. Ottelun alla tunnelmat olivat hieman odottavat. Harjoituspelit ja Suomen cup eivät olleet menneet parhaimmalla mahdollisella tavalla, joten kovaa kuntoa uhkuvan ankkalauman haastaminen tuntui kenties osasta pelaajia kaukaiselta ajatukselta.

Urheilussa on kuitenkin kyse uusista mahdollisuuksista ja itsensä ylittämisestä. Näissä merkeissä kotijoukkue lähti haastamaan ennalta parempaansa. Kotijoukkue juhlikin avausmaalia Eerik Lukkarin siirtäessä pallon hienosta poikittaissyötöstä pallon ankkarysään. Ankat kuittasi maalin nopeasti ja siirtyi erätauolle 2-1 -johtoasemassa.

Toisen erän alkupuolisko oli kotijoukkueelta karmeaa pelaamista. Mies toisensa jälkeen käveli jäähypenkille miettimään tekosiaan. Ankat kiitti kahdella ylivoimamaalilla, ja niisti vielä päälle alivoimamaalinkin. Tässä vaiheessa nähtiin isäntien aikalisä. Kosken pojat heräsivät vielä mukaan taisteluun. Ylivoimamaalin ja hienon pelinkääntömaalin seurauksena ankkajohto kaveni kahteen maaliin; 3-5.

Kolmas erä oli tasaista puurtamista. Ankat alkoi varmistella pelin voitto jälleen ylivoimamaalin turvin. Koski kavensi parilla maalilla, mutta ankat latoivat lopulta muutaman takuumaaliin, ja peli päättyi vieraiden voittoon lukemin 6-9.

Tunnelmat isäntien kopissa olivat pelin jälkeen luonnollisesti pettyneet, koska hieman huolellisemmalla pelillä ottelusta olisi tullut tiukempi. Avauksen esitykseen voi kuitenkin olla pääpiirteittäin kohtuullisen tyytyväinen. Tämä mentaliteetti ei kuitenkaan enää riitä jatkossa vaan pisteitä on alettava napsimaan. Vain voitoilla on merkitystä sarjataulukon kannalta. Niinpä luottamus siihen tosiasiaan, että ahkera pelin opiskelu ja harjoittelu tuovat josasin vaiheessa tulosta, on oltava horjumaton. 

Ankkalauman otteet ovat olleet kovassa syynissä. Kaksi peliä ankoilta nähneenä Antsa on vakuuttunut, että joukkue tulee olemaan karsintapaikalla kauden päätyttyä. Niin huikea taitoso on osalla pelaajista, että he pystyisivät harjaamaan liigassakin. Etenkin pomminvarman puolustajan Anssi Ala-Nissilän taitotaso auttaisi varmasti erään oululaisen liigaryhmän pelaamista.

Kuvakollaasi ottelusta nähtävillä Ankkojen Facebook-ryhmässä.

Merikoski kohtaa seuraavaksi kotonaan Limingan niittomiehet. Ottelu pelataan Urheilutalolla 13.10. kello 13.00.

Tuleva kausi lajiniilojen puntarissa

Kakkosen kausi avataan tulevana viikonloppuna. Harjoituspelit on pelattu, ja seuraavissa peleissä jaetaan jo sarjapisteitä. Antsa jututti lajiniiloja kauden avauksen kynnyksellä raskaalla kysymyspatteristolla.

Kysymyspatteriston kysymykset:

1) Kuka olet, ja mikä on roolisi joukkueessa?
2) Onko alkava kausi kaikkien aikojen tasokkain kakkonen Pohjois-Suomessa?
3) Kuka on mielestäsi siirtomarkkinoiden suurin voittaja, entä häviäjä?
4) Millaisilla tavoitteilla oma joukkue on kauteen lähdössä?
5) Sarjataulukko kauden loputtua?
6) Haluatko sanoa jotain nohevaa Antsan lukijoille?

Jani Laukko - SSRA

1) Pule, manageri jne. jne.

2) Kyllä pidän tulevaa kautta tasokkaimpana vuosiin, kärjen osalta löytyy neljästä viiteen porukkaan jotka taistelee kärkipaikasta tosissaan. Joukkueiden rostereissa paljon OLS paluumuuttajia ja muita hankintoja, siinä varmasti suurin syy laadukkaisiin joukkueisiin.

3) Liminka, UIFK ja kai tähän on omakin joukkue nostetta. Häviäjiä Sastamolo ja Merikoski.

4) Suomen Cup ja 2div vedetään niin pitkälle kuin rahkeet riittää.

5) En kommentoi, katsotaan maaliskuussa.

6) Welcome back Antsa!

Jani Lipsanen - Papas Kajaani

1) Jani Lipsanen, ja ensi kaudella pelaan Papasissa sen mitä naisten valmennukselta ehdin. 

2) Vaikea sanoa, kun ei ole mitään hajua siitä, millä asenteella joukkueet ja ns. vahvistukset ovat kausiin lähdössä. Mutta varmasti ainakin nimekkäin.

3) No oman mutun mukaan Liminka on saanut kovia pelimiehiä joukkueeseen ja tuskin yksikään joukkueista on viime kauden lopusta hirveästi heikentynyt. Uusien ja ylempää tulevien pelimiesten ollessa kyseessä pitää aina muistaa, mikä se motiivi pelaamiseen lopulta on. Kaikki motiivit ovat ihan yhtä hyviä, jos yhteiset pelisäännöt ovat joukkueessa selvät. Mutta jossain vaiheessa kautta se sitten näkyy, kelle on tärkeämpää kuntoilla ja kelle kehittyä osana joukkuetta.

4) Meillä on Kajaanissa puhuttu hyvin vähän pelillisistä tai tuloksellisista tavoitteista. Nuorille pelaajille pyritään edelleen tarjoamaan mahdollisuus kehittyä, jos heiltä siihen haluaa löytyy, mutta se vaatii aikaisempaa enemmän omatoimisuutta. Olemme vähentäneet pakollisia yhteisharjoituksia ja lähtökohta on enemmänkin vain pitää kuntoa yllä ja nauttia kilpaurheilun mahdollisuuksista. Aina kun ollaan yhdessä, tehdään asiat mahdollisimman hyvin ja kunnolla. Mutta ollaan aiempaa vähemmän yhdessä.
6) Tosissaan, muttei vakavissaan.

Mika Karusaari - Rovaniemen Salibandy

1) Mika Karusaari RSB-Team ja pelaajan rooli.

2) Kyllä on. Joukkueiden pelaajamateriaalit ovat kovimmat ja laajimmat useamman joukkueen kesken kuin aikaisemmin. Kärkeen on helppo veikata jopa kuutta joukkuetta ja oikein saattaa osua.

3) Liminka ja KeLy ovat kovimmat voittajat. Sastis suurin häviäjä.

4) Toiminta ohjaa tavoitteita. Tekeminen on tällä kaudella tärkeämpää. Cupissa yksi kova päänahka.

5) LNM, Ankat, KeLy, Papas, RSB, Uifk, KoskRi, Sastis, Merikoski, NSB, Oyus


Niko Pikkupirtti - Napapiirin Salibandy
1) NSB M1 apuvalmentaja & NSB A- valmentaja
2) Ainakin nousijajoukkueet ovat pelaajarosterin mukaan tasokkaita ja sarjasta ei löydy selkeää putoaja kandidaattia heti kättelyssä, joten sarjan luulisi olevan tasainen. Kärkijoukkueiden (oletettujen) RSB, Papas, LNM ovat nimellisesti vahvistuneet joten luulen, että sarja on tasokkain ainakin pariin vuoteen.

3) Koskri ja LNM ovat saaneet hyviä vahvistuksia, ja häviäjiä ovat Sastamolo, NSB: Molemmista lähtenyt runkopelaajia pois.

4) NSB lähtee jälleen kerran tarjoamaan nuorille kavereille mahdollisuuden pelata kovatasoisia pelejä miesten mukana. NSB lähtee uusimaan sarjapaikkaa muutaman uuden vahvistuksen turvin, lisäksi seuran hyvin menestyneistä B-junnuista nostetaan jälleen uusia junioreita edustuksenrinkiin. Seuran päätavoitteena on ollut monen vuoden ajan antaa nuoremmille pelaajille näyttömahdollisuus 2.divarissa.

5) Papas LNM RSB Ankat KeLy UIFK KoskRi Merikoski NSB Sastamolo Oyus

6) Edellä olevat vastaukset eivät edusta seuran yleistä kantaa ja ovat vain yksittäisenhenkilön toteamuksia ja olettamuksia. ;) Kiitokset kaikille vastauksen pinnistäneille tahoille ja tsemppiä kauteen!

Suomen cupista käteen jäi kokemusta

Merikosken edustusjoukkueen otteet Rovaniemellä olivat kaksijakoiset. Pelissä oli rutkasti mallikasta peruspuurtamista, mitä pitääkin löytyä kakkosen pelien alkaessa. Varjopuolena löytyi vielä nuorelle joukkueelle tyypillisiä pieniä virheitä, joita lajipiireissä kutsutaan oppirahojen maksamiseksi.

RSB näytti olevansa kakkosen yksi suosikeista. Kokenut porukka malttoi jauhaa omaa peliään kurinalaisesti, ja käytti kosken poikien tekemät virheet armotta hyväkseen. Avauserän jälkeen tilanne oli 0-0, mutta toisen erän päätteeksi taululla olivat 3-1 -lukemat. Kolmannen erän alkuun tarjottiin vieraille viiden minutiin ylivoimaa, mutta isännät rokottivatkin alivoimamaalin. Ottelu päättyi lukemiin 5-2.

KoskRi-ottelussa kaikki meni sitten pieleen heti alusta alkaen, kun pallo löytyi kahden sekunnin pelin jälkeen Kosken maalista. Ehkä valmentajan olisi pitänyt herättää joukkue tuossa kohtaa aikalisällä, sillä meno ei juuri muuksi muuttunut ottelun edetessä, ja Riento takoi taululle tylyt 10-1 lukemat.

Viimeinen peli Tyrnävän palloseuraa vastaan olisi ollut naulattavissa useaan otteeseen viimeisen kymmenen minuutin aikana 2-1 -johtoasemassa. Mutta niinhän se vain usein menee, että jos ei itselle maistu maalinteko niin kaveri tulee ja tekee. Typs rokotti kahdesta pallonmenetyksestä ja kairasi pelin itselleen 3-2 -lukemin.

RSB - Merikoski SBT, 5-2

KoskRi - Meriskoski SBT, 10-1

Merikoski SBT - Typs, 2-3

Joukkueen paras pelaaja oli ylivomaisesti 17-vuotias Jeremia Similä, joka voitti lukuisia kaksinkamppailuja, rytmitti peliä liberon paikalla ja viimeisteli kaksi maalia. Myös maalivahti Teemu Mustonen kannatteli joukkuetta pelaamassaan RSB-pelissä. Mika Heiskanen erottui jälleen hyökkäyspäässä yritteliäisyydellään.

Kausi alkaa kakkosen osalta sunnuntaina Urheilutalolla kello 12.30, kun vastassa on SSRA.

Cup Carnevaali Rovakylässä

Kosken poikien tie vie lauantaina 21.9. Lappiin, Rovaniemelle, kun paikallisen RSB:n (M2D) isännöimään Suomen Cupin toisen kierroksen turnaukseen. Paikan päälle matkaavat lisäksi myös Koskelankylän Riento (M2D) ja Tyrnävän palloseura (M3D). Kopojen rinki on ottanut viime metreillä osumaa muutamien sairastumisien vuoksi, mutta onneksi b-junioreista saatiin taitavia pelimiehiä paikkaamaan aukkoja, joten joukkue astelee kolmen kentän voimin Keltakankaan pölyiselle parketille.

 

Joukkueen tavoite on edetä turnauksessa kahden sakkiin, mikä tietäisi paikkaa kolmannelle kierrokselle. Samalla turnaus palvelee myös kenraaliharjoituksena ensi viikonloppuna alkavaan miesten kakkoseen, jossa sarja-avauksessa vastaan tepastelee juuri cupissa edelliskaudella menestystä ja mainetta niittänyt sarjanousija Rankat Ankat. Parempaa kenraalia ja hurjempaa avausta tuskin on saatavilla, joten joukkueen veri punnitaan kovimmissa mahdollisimmissa paikoissa. Siis: tulta päin!

 

Rovaniemen turnauksen aikataulu kopojen osalta:

 

10:00 RSB-Team Merikoski SBT
14:00 KoskRi Merikoski SBT
16:00 Merikoski SBT TYPS
 

Raporttia turnauksesta ja muuta jorinaa kakkosesta luvassa tuonnenpana!

Harjoitusturnauksen tunnelmia - Blogivieraana Tapio Ala-Rautalahti

Merikosken avaus harjoituspelien osalta päättyi 6-6 -tasalukemiin Oulun Yliopiston Urheiluseuran käydyissä myöhäisillan tansseissa.

Tulevana lauantaina 31.8. pelattavassa harjoitusturnauksessa Kosken vieraaksi saapuvat miesten kolmosessa pelaava Oulunsalon SBT Suola ja kakkosessa takova Kellon Lyönti.  Nelikon täydentää jostain kaukaa  Hämeen ja Satakunnan rajamailta saapuva Parkanon Ponnistus, jonka monille salibandyn ystäville tuttu mies Tapio Ala-Rautalahti luotsasi sarjaporrasta ylemmäksi miesten kolmoseen. Antsa hännysteli kiireistä miestä muutamilla kysymyksillä:

"Moro Tappi! Kipparoimasi joukkue Parkanon Ponnistus nousi viime kauden päätteeksi kolmoseen. Mitkä ovat tunnelmat kauden kynnyksellä ja erityisesti, millaisen reaktion Oulun visiitti aiheuttaa sinussa ja pelaajissa?

Moriens!

Tässähän nämä, uutta rakennetaan (taloa) kovaa vauhtia. Samalla yritetään epätoivoisesti panostaa viimeinen vapaaksi jäävä aika (?) salibandytoimintaan.

Reissuun joukkue on lähdössä innoissaan, aikaisesta aamulähdöstä huolimatta. Tyytyväisenä voin todeta, että lähes kaikki intoutuivat matkaan, mikä on erittäin lupaavaa kautta ajatellen. Meillä kun nuo pelimatkat ovat täällä etelässä niin lyhyitä, niin ajattelin tuoda ihan uuden kokemuksen tälläisesta vähän pidemmästä retkestä. Samalla voidaan käydä läpi pelikirja juurta jaksain ;) Viime kaudella ei oikein päässyt pelireissutunnelmaan: suuri hämmenys valtasi mielen, kun ensimmäisten torkkujen jälkeen oltiin jo perillä, eikä Pihtiputaan Shellillä tekemässä aamujumppaa. Lienee näkynyt jonkin verran pelisuorituksissa ;)

Miltä pelaajavalmentajan rooli tuntuu?

Tässä pelaajavalmentajana toimiessa voin kyllä todeta arvostuksen pelaajavalmentajia kohtaan kasvaneen. Oman pelin kasassapitämisen lisäksi valmentajana toimiminen tuo omalle salibandyuralle mielenkiintoisen lisähaasteen ja näkökulman. Tavoitteena tietenkin suoriutua molemmista rooleista mahdollisimman hyvin, kausi näyttää, miten tässä onnistutaan.

Mitä haluat sanoa Pohjois-Suomen salibandyväelle?

Pohjois-Suomen salibandyväelle syksyiset terveiset:

OLS:lle nyt joku ilmoittautuu äkkiä tiedoitusvastaavaksi, näin etelän fanina täytyy sanoa, että seuran ulosanti näin aktiivisesti pelejä seuraavalle kannattajalle on aika vähäistä. Pelit ovat kuitenkin sujuneet ilmeisesti laajalla rintamalla hyvin, joten voi innoissaan seurata tulevaa kautta.

Täytynee vielä valitella Merikosken tippumista. Lisäksi sen aiheuttamat tunnereaktiot somessa pistivät miettimään joukkuepelaamista vaikeina aikoina: aikamoista jyvien erottelua akanoista. Toivottavasti siellä nyt ollaan sen verran jyvällä, että saadaan tulevaisuudessakin nähdä pohjoisesta divariseura!

Nähdään lauantaina, mukava tulla taasen Ouluun!

t. Tapio

Kiitos Tapio ja tsemppiä tulevaan kauteen!

Linnanmaan turnauksen aikataulu:

11.15-12.30 KeLy-Suola
13.00-14.00 MKSBT-PaPo
14.30-15.30 PaPo-KeLy
15.30-16.30 Suola-MKSBT
16.45-17.45 PaPo-Suola
17.45-19.45 MKSBT-KeLy, 3x20min tehokas peliaika

Alkavan salibandykauden odotuksessa

Uusi kausi ja uudet kujeet. Näillä mietteillä Antero Kantti palaa blogikirjoittelun viiltävään maailmaan. Viime kauden osalta kirjoittelun kohteena olivat erityisesti Oulun Luistinseuran miesten edesottamukset salibandyliigassa ja Kellon Lyönnin taivallus miesten kakkosessa. Tänä vuonna kirjoittelun pääpaino tulee olemaan miesten kakkosen peleissä, ja eritoten Merikoski SBT:n  touhujen raportoimisessa. Jotain uuttakin voi tuuli tuoda mukanaan.

 

Merikosken jengi aloittaa tänään harkkapelikautensa Oulun palloilukulttuurin kehdossa, paikallisella Urheilutalolla, jonka avajaisjuhlia vietettiin kultaisella kuusikymmentäluvulla, jolloin ajan aatteen mukaisessa hengessä paikalle oli kutsuttu urheilijoita rakkaasta itänaapurista saakka. Myöhäisillan täysimittaisessa ottelussa vastaan asettuu lähes itäblokkimaisen miehekkäässä kunnossa olevia pelimiehiä, kun Oulun Yliopiston Urheiluseura marssittaa joukkonsa Urkkatalon parketille.

 

Tämän illan huomio ei kuitenkaan kiinnity karvaisiin itäeurooppalaisiin painonnostajiin. Karvaisuutta kentällä silti  saatetaan nähdä. Suureksi osaksi jo senkin vuoksi, että onhan kyseessä ensimmäinen harjoituspeli melkein kokonaan kousittuneella ryhmällä, jonka kuvioiden hiominen on vasta lapsenkengissä. Ottelu antaakin vastauksia moneen kysymykseen oman joukkueen osalta. Tulevan viikonlopun harjoitusturnaus tarjoaa oman vastauksensa ilmassa leijuviin kysymyksiin. Onkin jo korkea aika aloittaa harjoituspelikausi todenteolla! 

 

Hienointa tässä hetkessä on lopulta se, että valtavan hienon lajin upouusi kausi on jälleen ihan ovella. Uusi kausi ja uudet kujeet. Mukana silti aimo annos jotain niin kovin tuttua. Tulta päin!