Klytseroffin palloilevat veljekset
Haukiputaan perukoilta maailmalle ponnistaneet Klytseroffin veljekset ovat intohimoisia palloilijoita. Etenkin reikäpallon perässä juokseminen on hurmannut veljekset tyystin. Kaksikko rantautui KeLyn miehistöön viime kaudella. Antsa jututti hieman velikultia vauhdikkaan treenin jälkeen.
Niiloa raamikkaampi isoveli Aleksi kertoo Niilon olevan helppo pelikaveri, mikä on parasta koko touhussa. Tämä johtuu Aleksin mukaan yksinomaan siitä, että Niilo tekee aina asiat hänen haluamallaan tavalla. Tästä johtuen veljekset ovat pelikentällä kuulemma aina samalla aaltopituudella. Niilo nyökyttelee vieressä ja toteaa, että nuorempana sitä tarvitseekin kovasti ohjeita pelaamiseen. "Kun tekee ohjeiden mukaan niin vastuu tuloksesta on aina käskyttäjällä", filosofoi oman lusikkansa syvälle KeLyn maalintekosoppaan upottanut kokkiopiskelija.
Yhteistä taivalta veljeksillä on sekä kauden ajalta OFBC:n että viime kaudella KeLyn riveistä. Niilo kehuu Aleksin rautaista tsemppiasennetta ja pelisilmää. Omasta mielestään Niilo on teknisempi pelaaja. Aleksi toteaa saman asian. "Niilo on kova maalilinko. Kotona se on hinkannut parketit rullalle ja keittiön kaappien ikkunat rikki moneen kertaan. Vaikka laukauksessa ei ole vielä hirveästi voimaa niin tuntuu se jotenkin vain löytävän tiensä maaliin. Tärkeä taito pallopeleissä. Niilon onnistumista nauttii itsekin", toteaa puolustajan paikalla rouhiva Aleksi.
Aleksi pelaa vasen käsi alhaalla, kun taas Niilo uunottaa vastustajia oikea käsi alhaalla. Aleksi sanoo, että Niilon kätisyys on hyvä lisä maalintekotalkoissa. Niilon mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska on pelannut aina niin. Nippeliksi nimetyn pelimiehen mielestä mitään ihmeellistä ei ole myöskään siinä ettei häntä kokkiopiskelijana ole vielä kertaakaan tavattu kokkaamasta ruokaa perheelle, vaan aina mennään äidin taituroimien patojen ääreen. "Turha sinne äidin työmaalle on mennä kikkailemaan. Jos et kestä kuumuutta, pysy pois keittiöstä. Se on koulussa heti alkuunsa opetettuja viisauksia. Sitä on hyvä soveltaa myös pelikentällä. Ratkaisupaikoissa pitää uskaltaa ratkaista", tykittää laiskottelevaksi veijariksi tituleerattu Niilo omia teesejään.
Rauhallisena jäävuorena tunnettu Aleksi suhtautuu kommentteihin kaikella tyyneydellä. "Niin ehkä se on parempi, että jätät kokkaukset äidille ja puolustamisen minulle. Niin ei tule niitä sanottavaa kotona eikä kipeitä leimoja (laukauksen peittoja, toim. huom!) kentällä. Pari peittoa tuli kyllä ensimmäiseen peliin, joten ehkä se kotikokkaushetki on myös tulossa lähiaikoina. Täytyy virittää videokamerat valmiiksi ikuistamaan se virstanpylväs", tykittää Aleksi vastapalloon suoraan veljensä tarjoilusta. Ja molemmat nauravat.
Veljessuhdetta koruttomasti maalaavaan rankkarikysymykseen vastaus onkin jo lukijan arvattavissa; "Minä päätän, että Niilo ampuu pallon maalin", sanoo Aleksi. "Minä päätän, että Aleksi saa päättää minut ampumaan", päättää Niilo.
Niiloa raamikkaampi isoveli Aleksi kertoo Niilon olevan helppo pelikaveri, mikä on parasta koko touhussa. Tämä johtuu Aleksin mukaan yksinomaan siitä, että Niilo tekee aina asiat hänen haluamallaan tavalla. Tästä johtuen veljekset ovat pelikentällä kuulemma aina samalla aaltopituudella. Niilo nyökyttelee vieressä ja toteaa, että nuorempana sitä tarvitseekin kovasti ohjeita pelaamiseen. "Kun tekee ohjeiden mukaan niin vastuu tuloksesta on aina käskyttäjällä", filosofoi oman lusikkansa syvälle KeLyn maalintekosoppaan upottanut kokkiopiskelija.
Yhteistä taivalta veljeksillä on sekä kauden ajalta OFBC:n että viime kaudella KeLyn riveistä. Niilo kehuu Aleksin rautaista tsemppiasennetta ja pelisilmää. Omasta mielestään Niilo on teknisempi pelaaja. Aleksi toteaa saman asian. "Niilo on kova maalilinko. Kotona se on hinkannut parketit rullalle ja keittiön kaappien ikkunat rikki moneen kertaan. Vaikka laukauksessa ei ole vielä hirveästi voimaa niin tuntuu se jotenkin vain löytävän tiensä maaliin. Tärkeä taito pallopeleissä. Niilon onnistumista nauttii itsekin", toteaa puolustajan paikalla rouhiva Aleksi.
 |
| Aleksi ja Niilo |
Aleksi pelaa vasen käsi alhaalla, kun taas Niilo uunottaa vastustajia oikea käsi alhaalla. Aleksi sanoo, että Niilon kätisyys on hyvä lisä maalintekotalkoissa. Niilon mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska on pelannut aina niin. Nippeliksi nimetyn pelimiehen mielestä mitään ihmeellistä ei ole myöskään siinä ettei häntä kokkiopiskelijana ole vielä kertaakaan tavattu kokkaamasta ruokaa perheelle, vaan aina mennään äidin taituroimien patojen ääreen. "Turha sinne äidin työmaalle on mennä kikkailemaan. Jos et kestä kuumuutta, pysy pois keittiöstä. Se on koulussa heti alkuunsa opetettuja viisauksia. Sitä on hyvä soveltaa myös pelikentällä. Ratkaisupaikoissa pitää uskaltaa ratkaista", tykittää laiskottelevaksi veijariksi tituleerattu Niilo omia teesejään.
Rauhallisena jäävuorena tunnettu Aleksi suhtautuu kommentteihin kaikella tyyneydellä. "Niin ehkä se on parempi, että jätät kokkaukset äidille ja puolustamisen minulle. Niin ei tule niitä sanottavaa kotona eikä kipeitä leimoja (laukauksen peittoja, toim. huom!) kentällä. Pari peittoa tuli kyllä ensimmäiseen peliin, joten ehkä se kotikokkaushetki on myös tulossa lähiaikoina. Täytyy virittää videokamerat valmiiksi ikuistamaan se virstanpylväs", tykittää Aleksi vastapalloon suoraan veljensä tarjoilusta. Ja molemmat nauravat.
Veljessuhdetta koruttomasti maalaavaan rankkarikysymykseen vastaus onkin jo lukijan arvattavissa; "Minä päätän, että Niilo ampuu pallon maalin", sanoo Aleksi. "Minä päätän, että Aleksi saa päättää minut ampumaan", päättää Niilo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti