Kellon Lyönti nihkeään kotivoittoon

Kellon Lyönnin kotipelit jatkuivat lauantaina 3.11. Jatulissa, kun vastaan asettui Oulun Yliopiston Urheiluseura. Ottelu ei jäänyt historiaan suurena salibandyklassikkona. KeLy kahlasi täydellisesti onnistuneen ylivoimapelin turvin ottelun voittajaksi lukemin 7-5 (2-3, 2-0, 3-2).

Pelaajavalmentaja Kurttila tulikuumana

Draaman kaari piirtyi kirkkaana yleisön eteen heti ensimmäinen erän alkuhetkistä lukien. Molempien joukkueiden pelissä oli selvästi enemmän vauhtia kuin järkeä. Niinpä peli aaltoili päästä päähän eikä ottelussa nähty montaakaan kontrolloitua vaihtoa. Tämä suosi aavistuksen enemmän vierasjoukkueen pelaamista. Vieraat rokottivatkin isäntiä virheistä ja karkasivat erätauolle maalin johtoasemassa.

"Alussa tuntui, että kyllä tämä peli tästä lähtee, mutta sitten meillä meni kyllä siimat ihan sotkuun. Hienosti uskoimme omaan tekemiseen ja petrasimme toisessa erässä. Kairasimme väkisin voiton tänään. Hieno taistelu koko joukkueelta", puhalteli omaan peliin hieman pettynyt kapteeni Tero Leivo (1+0).

Pelaajavalmentaja Kurttilalle tehot 2+5.

KeLyn haasteena oli selvitä ottelusta kahden ketjun voimin, sillä joukkue kärsi lukuisista sairastumisista. Isäntien onneksi ykkösketju  (Leivo-Kurttila-Uusitalo) oli hyökkääjien osalta kasassa, ja se olikin koko pelin vaarallisin kolmikko. Hurjinta voitontahtoa puhkui jälleen tarmokkaasti kentällä häärinyt pelaajavalmentaja Juha-Antti Kurttila, joka takoi teräksisen lujat tehot (2+5) tärkeään paikkaan. 

"Hankala ja tosi sekava peli. Emme päässeet oikein missään kohtaa viemään peliä suunnitellusti. OYUS karvasi kolmen kentän voimin todella korkealta, ja meidän avauspelaamisessa oli sen vuoksi nuhaisuutta. OYUS möi nahkansa kalliilla. Onneksi meidän jätkät laittoivat paikoista sisään nyt myös ylivoimalla. Hienoa tässä on myös se, että pystyimme hieman sekavallakin esityksellä ottamaan taas kaksi pinnaa. Voittoputkessa on  mukavaa olla. Onneksi saamme taas viikon aikaa parantaa peliämme kaikessa rauhassa", jutteli esimerkillisesti joukkojaan etulinjassa johtanut Kurttila.

Ylivoimapeli takasi voiton 

Ykköskenttä kantoi vastuunsa hienosti viisikkopelaamisessa. Etenkin toinen erä oli ajoittain kurinalaista pelaamista. Puolustuksen varmin pelaaja oli jälleen ykköspakki Antti Eskonpekka, jonka pelirohkeus loi monta oivaa hyökkäystä isännille. Kotijoukkueen kakkoskenttä selvisi myös kunnialla puolustusvelvoitteestaan. Vaikka maaleja ei kentälliselle kirjattukaan niin hankki se aktiivisuudellaan muutaman ylivoimatilanteen. Kaikki neljä ylivoimaa päättyivät kotijoukkueen maalijuhliin.

Kolmannessa erässä Lyönti paineli ylivoiman turvin jo 6-3 johtoon, kun painavan laukauksen omaava Mikko Räisänen (2+1) takoi kaksi tärkeää maalia erän alkupuoliskolle. Se takasi lopulta riittävän etumatkan erän loppupuoliskolle, jossa OYUS tosin viritteli hurjaa kiriä tulemalla jo maalin päähän. Lisäkutinaa kalkkiviivataisteluun toi myös maalivahti Jesse Kamulan loukkaantuminen. Luukulle komennettu Mika Isohookana pelasi kuitenkin mallikkaasti erän viimeiset minuutit, antaen vielä hienon syötön Kurttilan viimeistelemään osumaan, joka tuli tyhjään vierasmaaliin.

OYUS:n keskushyökkääjänä isot minuutit luutinut Harri Partanen oli harmissaan ottelun jälkeen. "Tuntui, että hyvän alun jälkeen meidän tekeminen suli toisessa erässä ihan kokonaan. Kolmas erä oli taas parempi, mutta kotijoukkueen murhaava ylivoimapeli oli tänään meille liikaa. Kypsyyttä pitää meiltä löytyä jatkossa nähtyä enemmän."

Voiton myötä Lyönti nousi sarjataulukossa jo kolmanneksi. KeLyn kausi jatkuu viikon päästä Rantsilassa, jossa Ruukin Into isännöi peliä pienessä kaukalossa. Viime kaudella KeLy joutui tyytymään Rantsilassa tasapeliin, joten tarkkuutta omaan peliin pitää löytyä kosolti lisää voittoputken jatkamiseksi.

Kantin otteluanalyysi:

OYUS lähti otteluun oikeaoppisesti paineistamalla isäntiä kaikilla kolmella viisikolla. Karvausmuodostelmaksi valittu 80% 1-2-2 tuntui aiheuttavan harmaita hiuksia KeLyn avauspelaamiseen. KeLyn avauspelaaminen lepäsi liiaksi ennalta sovittujen liikeratojen ja ajoitusten noudattamiseen. 

Liberoiden haasteena oli löytää helppo syöttö, ja kun mahdollisuutta niihin ei tarjottu tukevien pelaajen toimesta, pääsivät vieraspelaajat työntämään puolustajat omaan päätylautaan. Liberoilta puuttui usein myös kärkikarvaajan haastaminen. Seisova vesi alkoi  näin ollen tuoksahtaa karvaajien nenään. KeLyn onneksi näistä tilanteista OYUS ei saanut kairattua montaakaan maalipaikkaa. Lisäksi vieraiden maaliruisku Olli Yrjämää ei saatu provosoitua maalitalkoisiin edes "laadukkaalla" huutelulla.

OYUS:n olisi pitänyt ehdottomasti viedä ottelua kolmen kentän juoksuvoiman turvin, mutta KeLyn tiivis viisikkopuolustus ja murhaava ylivoima söivät OYUS:n mahdollisuudet. Ottelu oli tasoltaan välttävä kakkosen peliksi, koska siinä ei nähty juuri huikeita yksilösuorituksia tai taktisia erikoisuuksia.